Ympäristöystävällinen kotieläin

teksti: Antti Kause 25.06.2012

Kotieläinjalostus on kustannustehokas menetelmä ruokatuotantoketjun parantamiseksi. Eläinjalostus muuttaa pysyvästi eläinten perinnöllisiä ominaisuuksia, ja parannettu eläinaines on helposti levitettävissä kasvattajille. Eläinjalostuksella on menestykkäästi parannettu tuotelaatua, eläinterveyttä ja tuotanto-ominaisuuksia, mutta myös pienennetty kotieläinten ekologista jalanjälkeä.

Kasvihuonekaasujen kuten metaanin ja typpioksiduulin yhteistä vaikutusta ilmaston lämpenemiseen voidaan kuvata GWP 100-indeksillä (global warming potential). Kotieläintuotannon kehittämisessä on tärkeää vähentää tietyn tuotemäärän (esim. 1 kg lihaa, munia, maitoa) tuottamisesta syntyvää GWP 100-arvoa.

Brittiläiset tutkijat ovat laskeneet, että viimeisen 20 vuoden aikana eläinjalostus on vähentänyt kanojen GWP 100-indeksiä 24 % (1.2 % per vuosi), sikojen 15 % (0.8 % per vuosi) ja lypsylehmien 16 % (0.8 % per vuosi). Tämä on syntynyt sekä metaanin että typpioksiduulin vähentymisestä per tuotettu tuoteyksikkö. Päästöt ovat vähentyneet ennen kaikkea parantuneen rehunkäyttökyvyn ja alentuneiden fysiologisten ylläpitokustannusten myötä.

Vastaavasti ammoniakin määrä on vähentynyt. Ammoniakkia tulee kotieläinten ulosteesta ja se aiheuttaa ympäristön happamoitumista ja rehevöitymistä.

Rehunkäyttökyky on yksi tärkeimmistä kotieläintuotannon kannattavuuteen vaikuttavista eläinten ominaisuuksista. Rehunkäyttökykyä parantamalla on saatu pienennettyä ekologista jalanjälkeä ja nostettua tuotannon kannattavuutta. Lyhyesti: sama määrä ruokaa saadaan tuotettua vähemmällä määrällä rehua ja vähemmällä määrällä päästöjä. Lisäksi tarvitaan vähemmän eläimiä ja maa-alaa rehun ja ruoan tuottamiseen, joten maankäytön seurannaisilmiöt vähenevät myös.

Päästöjä voidaan vähentää myös suoraan, esimerkiksi mittaamalla yksilöiden tuottamaa metaania ja valitsemalla ympäristöystävällisempiä eläimiä. Tätä mahdollisuutta tutkitaan parhaillaan Suomessakin.

Eläinjalostuksen kuten rehujen kehittämisenkin yksi lisäetu on, että ne pyrkivät estämään päästöjen syntymisen alkujaankin, eivätkä ainoastaan jälkihoitamaan päästöjen vaikutuksia ympäristössä.

MTT:n erikoistutkija Antti Kause erikoisalana on kotieläingenetiikka ja eläinjalostus.

MTT:n uutiset

expande Kaikki ovat vastuussa vuorovaikutteisesta ruokajärjestelmästä (Opens New Window)
22.11.2013 9:05
Kuluttajilla ja maataloustuottajilla on jaettuja näkemyksiä ruokaketjun toivottavasta tulevaisuudesta. He haluavat keskustella ja asioida suoraan toistensa kanssa. PTT:n, MTT:n ja Kuluttajatutkimuskeskuksen kehittämillä ehdotuksilla tuottajien ja kuluttajien välistä yhteyttä voidaan vahvistaa.
expande Tuoretta ruohoa ja puna-apilasäilörehua popsivat lehmät lypsävät omega-maitoa (Opens New Window)
20.11.2013 9:45
Rasva on tärkeä ainesosa, joka vaikuttaa olennaisesti maidon ravintoarvoon, rakenteeseen, makuun, säilyvyyteen ja tuottajahintaan. Maitotuotteet ovat kuitenkin merkittävä tyydyttyneiden rasvahappojen lähde länsimaisessa ruokavaliossa. Miten lypsykarjaa kannattaisi ruokkia, jotta sen maito sisältäisi enemmän tyydyttymättömiä rasvahappoja?
expande Työvoiman ja työmäärän hallinnalla lisätään maaseudun hyvinvointia (Opens New Window)
19.11.2013 10:04
Maatilojen koko ja ulkopuolisen työvoiman rekrytointitarve kasvaa. Samalla työvoiman saanti on vaikeutunut. Tuore tutkimus hakee keinoja, joilla maatalousyrittäjät saisivat organisoitua tilan toiminnat ja työkuormansa hallintaan.

Sisällysluettelo

Blogi

Facebook