Työtä ja kulttuuria ruoasta

teksti: Juha Kantanen 21.10.2013

Ruoantuottaminen on työllistänyt meitä suomalaisia ainakin neoliittisen kivikauden loppupuolelta saakka noin 4 000 vuoden ajan. Emme omaksuneet ruoan kasvattamista ja viljelyä kovinkaan nopeasti eikä tapa levinnyt Suomenniemellä ripeästi, jos esihistoriallisia suomalaisia verrataan naapurimaittemme kivi- ja pronssikautisiin asukkaisiin. Nämä olivat selvästi innostuneempia siirtymään uuteen ruoantuotannon ammattiin.

Ikiaikainen metsästys-kalastus-keräily -kulttuuri säilyi vielä kauan tärkeänä osana suomalaista esihistoriallista yhteiskuntaa. Siihen oli ihan perustellut syynsä. Alkeellinen karjankasvatus Pohjolan epävakaissa olosuhteissa oli aikamoinen riskibisnes hengissä säilymisen kannalta, ja siksi nuolia, puisia katiskoita ja tuohikippoja tarvittiin vielä pitkään.

Kotieläimet ovat olleet yhteiskuntamme kehitykselle tärkeitä. Heti koiran jälkeen tänne tuotiin ensimmäisiksi kotieläimiksi lehmiä ja lampaita, joita pitää suitsuttaa siksi, että niiden sisuksissa on oma pieneliöiden maailma, joiden hyvällä yhteistyöllä Pohjolan olosuhteissa kasvavat kasvit prosessoituivat arvokkaaksi proteiiniksi.

Kun ruoantuotanto pikku hiljaa kehittyi, ei kaikkia tarvittu läävässä ja pellolla, vaan osalle jäi aikaa kehitellä tarinoita muinaisesta Kalevalasta, sepittää runoja ja tapailla laulunpoljentoa. Kesti jokusen vuosisadan ennen kuin itse Venäjän keisari päätti, että Suomessakin aletaan kehittää maataloutta kokeilemalla ja tutkimalla. Ruoantuotanto liitännäisineen on työllistänyt hyvin laajan skaalan eri ammatinharjoittajia. Osa ammateista on kuihtunut ja uusia on syntynyt.

Nykyaikainen ruoantuottaminen ja siihen liittyvä työ, tiede ja kulttuuri kohtaavat toisensa Forssassa järjestettävässä tapahtumassa marraskuun 30. päivä tänä vuonna. Työn, tieteen ja kulttuurin duunarit sekä Forssan alueen työmarkkinoiden ammattilaiset ovat järjestämässä tapahtumaa, jossa tieteen, taiteen ja paikallisten ammattiyhdistysten edustajat vaihtavat ajatuksia siitä, miten ruoantuottaminen on versonut ja versoo edelleen työtä ja kulttuuria.

Työtä ja kulttuuria ruoasta -tapahtuman ovat ideoineet muutama Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkija, kulttuurin taitaja ja forssalainen SAK:n paikallisjärjestöjen edustaja. Tilaisuus sisältää Kulttuuria työstä – työstä kulttuuria -näyttelyn, esitelmiä ja ehkäpä myös paneelikeskustelun. Ennen kaikkea mietitään, miten saataisiin lisää työtä ruoasta korvaamaan menetettyjä työpaikkoja erityisesti Forssan seutukunnalla.

Tilaisuus järjestetään maineikkaalla, historiaa huokuvalla Forssan työväentalolla, jolla on ollut iso merkitys suomalaisen hyvinvointivaltion kehitykseen. Hyvinvointi on kehittynyt pitkän kehityskaaren tuloksena meidän kaikkien työstä.

Professori Juha Kantanen tutkii kotieläinpopulaatioiden genomia ja genomin monimuotoisuutta. Hänen tutkimuksensa kohdistuu sekä nykyisiin eläinrotuihin että muinaisiin, satoja tai jopa tuhansia vuosia sitten eläneisiin eläimiin sekä eläinten geneettisessä monimuotoisuudessa aikojen saatossa tapahtuneisiin muutoksiin.

MTT:n uutiset

expande Kaikki ovat vastuussa vuorovaikutteisesta ruokajärjestelmästä (Opens New Window)
22.11.2013 9:05
Kuluttajilla ja maataloustuottajilla on jaettuja näkemyksiä ruokaketjun toivottavasta tulevaisuudesta. He haluavat keskustella ja asioida suoraan toistensa kanssa. PTT:n, MTT:n ja Kuluttajatutkimuskeskuksen kehittämillä ehdotuksilla tuottajien ja kuluttajien välistä yhteyttä voidaan vahvistaa.
expande Tuoretta ruohoa ja puna-apilasäilörehua popsivat lehmät lypsävät omega-maitoa (Opens New Window)
20.11.2013 9:45
Rasva on tärkeä ainesosa, joka vaikuttaa olennaisesti maidon ravintoarvoon, rakenteeseen, makuun, säilyvyyteen ja tuottajahintaan. Maitotuotteet ovat kuitenkin merkittävä tyydyttyneiden rasvahappojen lähde länsimaisessa ruokavaliossa. Miten lypsykarjaa kannattaisi ruokkia, jotta sen maito sisältäisi enemmän tyydyttymättömiä rasvahappoja?
expande Työvoiman ja työmäärän hallinnalla lisätään maaseudun hyvinvointia (Opens New Window)
19.11.2013 10:04
Maatilojen koko ja ulkopuolisen työvoiman rekrytointitarve kasvaa. Samalla työvoiman saanti on vaikeutunut. Tuore tutkimus hakee keinoja, joilla maatalousyrittäjät saisivat organisoitua tilan toiminnat ja työkuormansa hallintaan.

Sisällysluettelo

Blogi

Facebook