Ei ylimääräisiä rokotuksia

Teksti Antti Iho 16.11.2011

Esimieheni Anni Huhtala kysyi joulukuussa 2010 Berkeley'n resurssi- ja maatalousekonomian laitoksen professori David Zilbermanilta, olisiko minun mahdollista tulla sinne vierailulle. Tämä periaatteessa kävi ja monien kommunikaatiovaiheiden ja -vaikeuksien jälkeen olen siinä pisteessä, että passit ovat suurlähetystössä viisumeita odottamassa, koti on vuokrattu ventovieraille ja työpiste Kaliforniassa varattu minulle yhdeksäs tammikuuta lähtien.

Miten tähän tultiin?

Joulukuussa 2010, kaksi viikkoa väitöstilaisuuteni jälkeen, huomasin haluavani vuoden tutkijavierailulle ulkomaille. Viidentoista vuoden ajan – kolmen epämääräisen ulkomaanvuoden jälkeen – olin suhtautunut kaikkeen matkustamiseen kielteisesti. Vietin lomat kotimaassa ja tutkijan uran alettuakin tein vain välttämättömät ulkomaan reissut: yhdeksässä vuodessa neljä konferenssimatkaa ja yksi luentokeikka Tukholmaan. Näitä pitkäkestoisia äärimmäisyyskohtauksia itse asiassa sattuu minulle säännöllisesti. Inhosin syvästi latva-artisokkaa kunnes vuosien syömättömyyden jälkeen ikään kuin muistin, että se onkin herkkuani. Nyt syön sitä kuin leipää.

Ykkösvaihtoehtona tutkijavierailulleni pidin Berkeley'ä, alan kansainvälistä huippua. Ehkä tämä oli ollut mielessäni jo väitöstyön esitarkastajia ja vastaväittäjiä haaliessani. Kahdella kolmesta oli vahvat Berkeley-kontaktit ja tämän takia uskalsin laitosta lähestyä. Luotin siihen, että heiltä kysyttäisiin minusta jollain tavalla ja tarvittaessa osaisivat laitosta minusta varoittaa. Huomautan painokkaasti, että menen vierailulle oppimaan, en osaamistani näyttämään. Mutta en halua mennä oppilaaksi väärään paikkaan.  

Haluan oppia paremmaksi tutkijaksi. Urani aikana haluan julkaista hyvän paperin. Tätä varten minun tulee oppia vähentämään rehkimistä ja laiskottelua ja parantaa jokapäiväisen tekemiseni laatua. Koska opin vain matkimalla, minun kannattaa mennä hyvään paikkaan matkimaan. Haluan myös oppia analysoimaan fosforia uusiutumattomana luonnonvarana. Uskon, että fosforista tulee resurssitaloustieteen aktiivinen tutkimuskohde muutamassa vuodessa. Resurssitaloustiede on tutkinut luonnonvarojen kestävää ja viisasta käyttöä Harold Hotellingin 1931 klassikkopaperista lähtien. Olisin ylpeä jos minua joskus tituleerattaisiin tämän tieteenalan edustajaksi. Haluan ymmärtää fosforin taloudellisen ja luonnontieteellisen ympäristön kaivoksesta sedimentteihin. Nämä kaksi motiivia nostan reissullani päällimmäisiksi. Millä mielin mahdan tulla takaisin? Mitkä mahdollisuudet minulla on onnistua: oppia paremmaksi?

Suomalaiset aloittavat ylipisto-opintonsa myöhään, valmistuvat verkkaisesti ja ovat tuoreina maistereina anglosaksisia kollegoitaan vanhempia. Minäkin olen 38-vuotiaana vastaväitelleenä tohtorina jenkkiseurassa vanha ukko. Tämä aiheuttaa kahdenlaisia ongelmia. Ensinnäkin aivoni ovat nähneet terävimmät päivänsä. Yritän ajatella Jari Litmasta, joka pelaili huippupelejä Veikkausliigassa lähes liikuntakyvyttömänä. Toisaalta Litmasella oli koko kolmannen ikävuosikymmenensä ajan maailman huikeimpiin kuuluva ura, minulla vastaavassa iässä takana jatkumo velttoilua ja huikeita unelmia.

Toinen ongelma on konkreettisempi. Siinä missä tuoreet anglosaksitohtorit lähtevät terävöittämään akateemista osaamista optimaaliseen opinahjoon reppu täynnä energiajuomaa ja muita piristeitä kaiken epäoleellisen pois sulkien, minä lähden vastaavalle reissulle mukanani neljä muuta sankaria. Lienee paikallaan esitellä heidät?

Kaisa, 9 vuotta, kunniallisten vanhempien kunnollinen esikoinen, hyvä koulussa, hauska, kaunis ihmislapsi. Paljon kavereita. Pelkää vain yhtä asiaa – että tekee jotain väärin. Jännitti passikuvaa niin että itketti: mitä jos en osaa ottaa oikeaa ilmettä naamalle. Tulikohan jossain vaiheessa kasvatusvuota oltua liian napakka? Kaisa ymmärtää hyvin menevänsä paikalliseen kouluun, jossa ei ymmärrä ohjeista mitään, hänellä ei ole kaveria ja hän on aivan pihalla aamusta iltaan. Isin ja äidin tehtäväksi jää sparraus, seuraksi kehään emme voi nousta.

Juuso, 5 vuotta, isokokoinen sälli, helposti raivostuva, hellämielinen pragmaatikko. Selvitti itselleen heti reissusta kuultuaan, miten sanotaan: Olen Juuso, missä on vessa ja minulla on Hero Factory -ukkeleita. Suhtautuu amerikan eskariin menemiseen kuin mihin tahansa menemiseen. Kertoi kesämökillä isotädilleen Helsingin visiittiä pohjustaessaan, että me käydään ensin Heurekassa ja sitten Amerikassa. Pelkää yhtä asiaa: ylimääräisiä rokotuksia, joita joudumme matkaa varten ottamaan.

Joonas, 1 vuotta, luomuvauva, jutikka, punttihirviö. Ei laita ruokaa, siivoa tai auta muuten kotitöissä, mutta generoi niitä uskomattoman määrän. Kolmas lapsi jotenkin räjäytti potin tässä suhteessa. Joonas ei pelkää kuin jalkapallo-otteluita ja niissä maaleja, mistä johtunee. Hänelle on yhdentekevää missä heiluu, kunhan muu perhe hengailee mukana.  

Sanna, 37 vuotta, muusan ja kotiäidin rooliin taittuva luokanopettaja. Houkuteltiin reissuun lupaamalla yksi vapaailta San Franciscolaisessa osteribaarissa. Tämän tarinan koossapitävä voima, vastuunkantaja, pallotonta peliä pelaava alempi keskikenttäpelaaja, jota ei haastatella voitetun ottelun jälkeen. Mutta pelistä jotain ymmärtävät tietävät että pelaa kovinta paikkaa: jos siellä pettää, niin turpaan tulee. Pelkää vain yhtä asiaa: vuoden kotiäitiyttä yhdistettynä hyperventiloivaan mieheen, joka ei malta olla hehkuttamatta inspiroivaa työympäristöä ja ainutlaatuista vuotta.

Tällä retkueella – jos Jumala suo – lähden edustamaan MTT:tä maailmalle. Kirjoitan matkastani tällä blogilla noin kerran kuukaudessa. Tervetuloa mukaan, land of milk and honey odottaa!

Antti Iho työskentelee MTT:ssä erikoistutkijana. Vuoden 2012 alusta hän siirtyy vierailevaksi tutkijaksi Berkeley'n yliopistoon Yhdysvaltoihin.

MTT:n uutiset

expande Kaikki ovat vastuussa vuorovaikutteisesta ruokajärjestelmästä (Opens New Window)
22.11.2013 9:05
Kuluttajilla ja maataloustuottajilla on jaettuja näkemyksiä ruokaketjun toivottavasta tulevaisuudesta. He haluavat keskustella ja asioida suoraan toistensa kanssa. PTT:n, MTT:n ja Kuluttajatutkimuskeskuksen kehittämillä ehdotuksilla tuottajien ja kuluttajien välistä yhteyttä voidaan vahvistaa.
expande Tuoretta ruohoa ja puna-apilasäilörehua popsivat lehmät lypsävät omega-maitoa (Opens New Window)
20.11.2013 9:45
Rasva on tärkeä ainesosa, joka vaikuttaa olennaisesti maidon ravintoarvoon, rakenteeseen, makuun, säilyvyyteen ja tuottajahintaan. Maitotuotteet ovat kuitenkin merkittävä tyydyttyneiden rasvahappojen lähde länsimaisessa ruokavaliossa. Miten lypsykarjaa kannattaisi ruokkia, jotta sen maito sisältäisi enemmän tyydyttymättömiä rasvahappoja?
expande Työvoiman ja työmäärän hallinnalla lisätään maaseudun hyvinvointia (Opens New Window)
19.11.2013 10:04
Maatilojen koko ja ulkopuolisen työvoiman rekrytointitarve kasvaa. Samalla työvoiman saanti on vaikeutunut. Tuore tutkimus hakee keinoja, joilla maatalousyrittäjät saisivat organisoitua tilan toiminnat ja työkuormansa hallintaan.

Sisällysluettelo

Blogi

Facebook