Miten ruoan vaikutuksista ilmastoon pitäisi viestiä?

teksti: Juha-Matti Katajajuuri 19.04.2013

Maailmalla ja Suomessa elintarvikepakkaukset vilisevät erilaisia merkintöjä. Oletko huomannut että osa niistä on hiilimerkkejä? Niiden tulisi auttaa meitä kuluttajia ilmastomyötäisten valintojen tekemisessä. Toki hiilimerkintöjä löytyy Suomesta nyt vasta vain noin 50 elintarvikkeesta, mutta alan yritykset ovat kuitenkin enenevästi elintarvikkeiden ilmastovaikutuksiaan laskemassa, jo pelkästään omien ketjujensa kehittämiseksi. Julkaistiinhan meillä varta vasten kansainvälisestikin ainutlaatuinen ilmastovaikutusten laskennan harmonisoiva Foodprint-laskentasuositus viime syksynä.

Miksi elintarvikkeiden ilmastovaikutuksista sitten puhutaan enemmän kuin aiemmin?

Muun muassa siksi, että neljännes suomalaisten kulutuksen ilmastovaikutuksista ja jopa 40 prosenttia kulutuksen kokonaisympäristövaikutuksista aiheutuu ruuasta, eli enemmän kuin esimerkiksi asumisesta ja liikenteestä. Ruuan tuotannon ympäristövaikutuksiin voimmekin helpoiten vaikuttaa kulutusvalinnoillamme. Silti ei tarvitse asiasta syyllistyä vaikka sen kaltaisia kommentteja usein asiasta kuuleekin. Kukin meistä tekee omat valintansa, ja tiedän itsekin tekeväni aika ajoin tosi huonoja valintoja. Eilenkin lounasruoassani oli esimerkiksi naudanlihaa ja juustoa. Mutta toki olen muuttanut keskimääräisiä ruokailutottumuksiani merkittävästi terveellisemmiksi ja ympäristöä vähemmän kuormittaviksi viime vuosien aikana, ja nuo kaksi menevätkin aika usein läheisesti käsi kädessä. Silti aika ajoin tutkijakollegani varmaan silmäkulmistaan ihmettelevät suuria ruokamääriäni ja ei-niin-kaikkein-parhaita valintojani. Päivittäin meidän on kuitenkin jotain syötävä. Ja ruoasta pitää silti ennen kaikkea voida nauttia!

Parhaimmillaan ruoan ympärille muodostuu upeita sosiaalisia tilanteita. Mutta silti voi miettiä kasvisten osuutta lautasella, turhan ruokahävikin välttämistä ja turhien herkkujen karsimista. Ilmeisesti useat kuluttajat tarvitsisivat suhteellisen yksinkertaisia ohjeita, niin halutessaan, parempien valintojensa tueksi. Ruokavalinnat ovat päivittäisiä ja vaikkei joka päivä tekisikään erityisen hyviä valintoja, niin kaikilla valinnoilla ja keskustelulla on merkitystä; ympäristöparannukset syntyvät pienistä puroista.

Ilmastovaikutusten laskennan olemme nyt saaneet harmonisoitua. Ala tulee seuraavaksi linjaamaan elintarvikkeiden ilmastoviestinnän etenemissuunnitelmastaan. Ja tätä seuraavassa vaiheessa tulisi saada harmonisoitua muiden ympäristövaikutusten laskenta, koska ruoan tuotannolla on ilmastovaikutusta suhteellisesti vielä suurempi vaikutus esimerkiksi vesien rehevöitymiseen, happamoitumiseen, monimuotoisuuteen ja vesijalanjälkeen. Mutta kaikkea ei saa kerralla valmiiksi.

Nyt ala pääseekin miettimään, millaiset edellytykset ja millä aikataululla sillä on mahdollisuudet mahdollisimman yhtenäiseen ilmasto- ja ympäristöviestintään. Ketään ei palvele tämä nykytilanne, ei ainakaan kuluttajia, että eri yritykset ja tahot kommunikoivat samoista asioista eri lähtökohdista, eri tavalla ja erilaisin merkinnöin.

Entäpä nykyiset elintarvikkeiden hiilimerkit? Oletko huomannut olemassa olevia hiilimerkintöjä? Mitä niiden tulisi viestiä, mihin suuntaan kehittyä, ovatko ne ymmärrettäviä? Tulisiko elintarvikkeiden ilmastovaikutus suhteuttaa kaikkiin elintarvikkeisiin tai koko kulutukseen vai esimerkiksi saman elintarvikeryhmän muihin elintarvikkeisiin, ihan niin kuin sydän-merkkikin? Miten ja missä muodossa tieto saavuttaisi sinut ja saattaisi vaikuttaa enenevästi ruokavalintoihisi? Entäpä sitten ajatuksesi laajemmasta ympäristömerkinnästä?

Verkkosivuiltamme löytyy kuvauksia muutamista vaihtoehdoista, jotka ovat esimerkkejä ruoan ilmastovaikutusten viestinnän etenemistavoista. Nämä esimerkit liittyvät 25.4. pidettävään laajaan elintarvikealan ja sen sidosryhmien väliseen seminaariin.

Hei Sinä, ota kantaa, kirjoita kommenttisi tämän blogin alle tai lähetä minulle sähköpostia juha-matti.katajajuuri@mtt.fi. Kommentoi sähköpostilla suunnitelmia itsesi tai organisaatiosi kannalta vapaamuotoisesti tai voit täyttää vaikka internetsivuiltamme löytyvän vastauslomakkeen ja lähettää sen sähköpostilla minulle.

On mielenkiintoista kuulla, millaisia ajatuksia nämä asiat teissä herättävät. Olemmehan toteuttaneet viimeisen vuoden aikana laajan kuluttajatutkimuksen kuluttajien käsityksistä ja mielipiteistä elintarvikkeiden ilmastovaikutuksista ja –viestinnästä. Nämä tulokset julkaistaan 25.4., ja niitäkin voitte täällä blogissa sitten kommentoida. Sen voin jo paljastaa, ettätuoreesta kuluttajatutkimuksesta selviää, että vain harva kuluttaja ymmärtää hiilijalanjäljellä annettavan viestin täsmällisesti. Kuitenkin peräti 80 prosenttia kuluttajista haluaisi lisää tietoa ruuan ilmastovaikutuksista. Viestinnälliset haasteet niin meille tutkijoille kuin elinkeinoelämälle ovat isot, mutta edetään siksi askel kerrallaan eteenpäin, vaiheittain. Maailma ei ole hetkessä valmis, jos koskaan. Ja nautitaan ruoasta! Kukin tavallamme.

Tutkimuspäällikkö Juha-Matti "Juhis" Katajajuuri on syventynyt kestävään ja vastuulliseen ruoan tuotantoon ja kulutukseen. Hän tietää esim. ruoka-aineiden hiilijalanjäljistä ja paljonko ruokaa heitetään roskiin, mutta ei tiedä vielä, miten maailma pelastuisi.

MTT:n uutiset

expande Kaikki ovat vastuussa vuorovaikutteisesta ruokajärjestelmästä (Opens New Window)
22.11.2013 9:05
Kuluttajilla ja maataloustuottajilla on jaettuja näkemyksiä ruokaketjun toivottavasta tulevaisuudesta. He haluavat keskustella ja asioida suoraan toistensa kanssa. PTT:n, MTT:n ja Kuluttajatutkimuskeskuksen kehittämillä ehdotuksilla tuottajien ja kuluttajien välistä yhteyttä voidaan vahvistaa.
expande Tuoretta ruohoa ja puna-apilasäilörehua popsivat lehmät lypsävät omega-maitoa (Opens New Window)
20.11.2013 9:45
Rasva on tärkeä ainesosa, joka vaikuttaa olennaisesti maidon ravintoarvoon, rakenteeseen, makuun, säilyvyyteen ja tuottajahintaan. Maitotuotteet ovat kuitenkin merkittävä tyydyttyneiden rasvahappojen lähde länsimaisessa ruokavaliossa. Miten lypsykarjaa kannattaisi ruokkia, jotta sen maito sisältäisi enemmän tyydyttymättömiä rasvahappoja?
expande Työvoiman ja työmäärän hallinnalla lisätään maaseudun hyvinvointia (Opens New Window)
19.11.2013 10:04
Maatilojen koko ja ulkopuolisen työvoiman rekrytointitarve kasvaa. Samalla työvoiman saanti on vaikeutunut. Tuore tutkimus hakee keinoja, joilla maatalousyrittäjät saisivat organisoitua tilan toiminnat ja työkuormansa hallintaan.

Sisällysluettelo

Blogi

Facebook