Maatalousitsetuntoa Islannista

teksti ja kuva: Arja Seppälä 19.11.2013

On tullut elettyä siinä uskossa, että maatalousopintomatkoille pitää lähteä jonnekin, missä satotaso ylittää omamme ja kaikki on suurta ja mahtavaa. Sattui kuitenkin niin, että jouduin juhannuksena Islantiin muutaman päivän kongressimatkalle, johon sisältyi vierailuja maatiloilla.

Matka muutti näkemykseni – kyllä ehdottomasti meidän Suomalaisten maatalousalan ihmisten kannattaa Islantiin matkustaa. On syytä saada perspektiiviä myös toiseen suuntaan – epäsuotuisa alue käsitteenä sai vähän uudenlaisen sisällön.

Reissun ensimmäinen päivä kului bussimatkalla Reykjavikistä Akureyriin. Ajoimme koko päivän kahden jäätikön välisessä kylmässä kivierämaassa. Maisemat toki olivat hulppeat, mutta vihreää oli kovin vähän ja vähän ihmettelin, että missäs ne lammaslaumat ja laitumet oikein ovat. Kivikon keskellä oli kuitenkin lammasaitaa ja joskus jokunen lammaskin nähtiin. Meille kerrottiin, että osa alueista on eroosion vuoksi poissa laidunkäytöstä ja osa alueista odottaa vielä lampaita, koska lumi on sulanut niin vasta, ettei mitään syötävää vielä ollut vuoristossa. Ajankohta oli siis juhannus.

Seuraavana päivänä alkoi varsinainen kongressi. Bussimatkalla näkemäni jälkeen tuntui ällistyttävältä, kun Islantilaiset alkoivat esityksen hehkuttamalla maatalouttaan ja sen mahdollisuuksia! Toden totta! Mitäpä sitä pikku ongelmista, mitä nyt eroosio oli vienyt osan laitumista, eikä vuoristo kauttaaltaan vihertynyt vaikka lentokoneella levitettiin siemeniä ja lannoitetta. Lihaa ja maitoa tuotettiin kuitenkin omaa kulutusta vastaavasti ja ohrastakin oli jo saatu jopa 3000 kg satoja pelto-olosuhteissa. Ohraa kohdistui kovia odotuksia – olutta ensin ja kohta ehkä myös bioetanolia polttoaineeksi.

Islanti ei kuulu EU:hun. Siitä tulikin mieleeni, kuinka paljon me suomalaiset olemme käyttäneet voimavaroja sen todisteluun, että Suomi on epäsuotuisalla alueella. Tukipoliittisesti tämän toki ymmärrän, mutta siinä sivussa omat vahvuutemme ovat jääneet kurjuuden todistelun jalkoihin. Harva asutus on vahvuus, kun pitää ajaa lietekuormaa pellolle tai anoa ympäristölupaa.  Sateita saamme useimmiten riittävästi. Nurmi kasvaa hyvin ja sen korjuu ja säilöntä osataan. Islantiin verrattuna meillä on kovin hyvä tilanne myös maataloustarvikekaupassa – emme ole yhden toimijan varassa. Me emme ole eristyksissä saarella. Jatkakaa vahvuuksiemme listaa – nostetaan ne yhdessä esille.

Islantilaisen lammastilan pihalla oli vielä juhannuksena lumikasa ja sulamisvesiä. Lampaat eivät olleet vielä päässeet vuoristolaitumille lumen vuoksi.