Papua rehuntekoon

teksti: Kaisa Kuoppala 06.05.2013

Kevättä odotellaan. Vappu oli ja meni ja vieläkin odotellaan. Kissa teki pennut, leivoset laulavat pellon yllä ja töyhtöhyypät kaartelevat, mutta jotakin puuttuu – äestävän traktorin jylinä. Kylvöt on myöhässä. Kasvimaakin on tekemättä ja kevättalvella tilaamani härkäpavun maatiaislajikkeen siemenet odottelevat pusseissaan kylvöä.

Viimeksi kirjoittelin huonosta rehuvalkuaisomavaraisuudesta. Aihe on ollut paljon esillä keskusteluissa ja monenlaisia avauksia ja suunnitelmia on tehty kotimaisten valkuaisrehujen tutkimuksessa. Nopeimmin valkuaisomavaraisuutta voitaisiin parantaa tuottamalla enemmän rypsiä. Rypsin ja rapsin siemeniä ja rouhetta tuodaan vuosittain Suomeen kolminkertainen määrä kotimaiseen tuotantoon verrattuna, joten kysyntä ylittää tarjonnan huomattavasti. Rypsirouhe on erinomainen valkuaisväkirehu lypsylehmille.

Määrällisesti eniten valkuaista lypsylehmä saa säilörehusta, vaikkei sitä valkuaisrehuksi lueta. Palkokasveista tärkeimpiä ovat apilat, joita viljellään erityisesti luomutiloilla nurmissa heinäkasvien kanssa. Apiloiden käytön soisi lisääntyvän nurmiseoksissa myös tavanomaisilla tiloilla niin että nurmiseos olisi kasvilajeiltaan monipuolinen ja typensidonnan hyödyt saataisiin tarkemmin käyttöön.

Härkäpapu ja herne ovat ravintoainekoostumukseltaan rypsin ja viljan välimaastossa sisältäen vähemmän valkuaista ja enemmän tärkkelystä kuin rypsi mutta enemmän valkuaista ja vähemmän tärkkelystä kuin vilja. Härkäpapu vaatii noin 1000 asteen lämpösumman tuottaakseen valmista siementä. Esimerkiksi kotiseudullani Kalajokilaaksossa tämä lämpösumma täyttyy silloin tällöin, mutta ei läheskään joka vuosi, eli härkäpavun siemensadon saaminen on epävarmaa. Varmempaa olisikin viljellä härkäpapu viljan kanssa seoksena ja korjata kasvusto kokoviljasäilörehuksi. Palkokasvin lisääminen kokoviljakasvustoon lisää kokoviljasäilörehun valkuaispitoisuutta ja rehuarvoa pelkkään viljakasvista tehtyyn säilörehuun verrattuna.  

Härkäpavun ja herneen valkuainen on helppoliukoista. Runsas helppoliukoisen typen määrä pötsissä lisää sonnan ja virtsan mukana hukkaan menevää osuutta. Pelkkää härkäpapua sisältävässä kasvustossa raakavalkuaista on 170-210 g kilossa kuiva-ainetta ja hernekasvustossa vähän enemmänkin. Viljan mukanaolo seoksessa pienentää valkuaispitoisuutta ja typen hukkaa. Seoskasvustosta tehdyssä palkoviljasäilörehussa valkuaista on 130-150 g kilossa kuiva-ainetta mikä onkin aika sopiva pitoisuus ruokinnassa. Samalla toki sulavuuskin on pienempi.

Palkoviljasäilörehua kannattaa syöttää lehmille seoksena nurmisäilörehun kanssa. Sekoitus onnistuu hyvin jos tilalla on muutenkin käytössä seosrehuruokinta. Lehmät syövät mielellään monen kasvilajin seoksesta tehtyä säilörehua ja syövät sitä enemmän kuin tavallista nurmisäilörehua. Omissa kokeissa tämä on todettu, kun timotei-nurminatasäilörehua ja puna-apilasäilörehua on syötetty lehmille seoksena.  Sekoituksen etuna on lisäksi se, että kokoviljasäilörehun alempi sulavuus ei haittaa.

Josko huomisaamuna alkaisi jotain tapahtua. Helatorstai on pian ja luonto pidättää henkeään, kun vaan meteorologi sanoisi ne taikasanat: - Maahamme saapuu lämmin...

Tutkija Kaisa Kuoppala tutkii työssään lypsylehmien rehuja ja ruokintaa. Vapaa-aikanaan hän viihtyy metsässä kartan, spanielin tai molempien kanssa.

MTT:n uutiset

expande Kaikki ovat vastuussa vuorovaikutteisesta ruokajärjestelmästä (Opens New Window)
22.11.2013 9:05
Kuluttajilla ja maataloustuottajilla on jaettuja näkemyksiä ruokaketjun toivottavasta tulevaisuudesta. He haluavat keskustella ja asioida suoraan toistensa kanssa. PTT:n, MTT:n ja Kuluttajatutkimuskeskuksen kehittämillä ehdotuksilla tuottajien ja kuluttajien välistä yhteyttä voidaan vahvistaa.
expande Tuoretta ruohoa ja puna-apilasäilörehua popsivat lehmät lypsävät omega-maitoa (Opens New Window)
20.11.2013 9:45
Rasva on tärkeä ainesosa, joka vaikuttaa olennaisesti maidon ravintoarvoon, rakenteeseen, makuun, säilyvyyteen ja tuottajahintaan. Maitotuotteet ovat kuitenkin merkittävä tyydyttyneiden rasvahappojen lähde länsimaisessa ruokavaliossa. Miten lypsykarjaa kannattaisi ruokkia, jotta sen maito sisältäisi enemmän tyydyttymättömiä rasvahappoja?
expande Työvoiman ja työmäärän hallinnalla lisätään maaseudun hyvinvointia (Opens New Window)
19.11.2013 10:04
Maatilojen koko ja ulkopuolisen työvoiman rekrytointitarve kasvaa. Samalla työvoiman saanti on vaikeutunut. Tuore tutkimus hakee keinoja, joilla maatalousyrittäjät saisivat organisoitua tilan toiminnat ja työkuormansa hallintaan.

Sisällysluettelo

Blogi

Facebook