Titanic

teksti: Antti Iho 23.07.2012

Fresnossa pidettiin pohjavesikonferenssi kesakuun alussa. Kuuma paikka, sunnuntaina mentiin yli 40 asteen. Pohjois-Kaliforniassa sataa joillain alueilla kaksi ja puoli metriä vuodessa, Fresnon alueella hikiset 27 senttiä. Touko-syyskuussa ei sada. 

Kaupunki sijaitsee San Joaquin -laaksossa, Yhdysvaltojen tuottoisimman maatalousalueen keskellä. Alue on siitä erikoinen, että sieltä ei virtaa pintavesiä minnekään. Ainoastaan laakson pohjoisosien pintavedet kestävät haihtumatta Deltalle asti. Tähän vaikuttaa kuumuuden ja vähäisten sateiden lisäksi laakson hienoinen kallistuminen tai keskiharjanteen korottuminen, kummin vaan. Vedet tuodaan pohjoisesta kanavia pitkin, otetaan pohjavesistä tai kierrätysvesistä. Pohjavedet ovat heikossa hapessa, sehän on selvä. Eivät suolat ja nitraatit muuallekaan pääse, pintavesireittejä kun ei ole.
 

Suolaongelman ratkaisuja kehittävässä projektissa työskentelevä Tim Moore kysyi joukosta erottuneessa esitelmässään – ilman mitään visuaalisia apuvälineitä muuten – mitä Titanicin kapteenin olisi pitänyt tehdä viisi minuuttia jäävuoreen törmäämisen jälkeen. Laivalla mukana ollut suunnittelija osasi hyvin pian kertoa kapteenille, että alus ehdottomasti uppoaisi, alle tunnissa. Mitä tehdä?

Kauhistuttava erikoistilanne. Titanicin pelastussuunnitelma on kyllä erinomainen. Vaikka pelastusveneitä ei ole tarpeeksi, laiva itse on suunniteltu suureksi pelastusveneeksi, joka pysyy pinnalla tarpeeksi kauan avun saapua. Osastoittainen rakenne pitää tästä huolen. Mutta nyt vuoto koskee liian montaa osastoa. Pumppujen teho ei riitä tyhjentämään laivaa, eikä erinomainen pelastussuunnitelma auta: vettä tulee liikaa.

Pohjavesiregulaatio on samassa tilanteessa: kaikki toimenpiteet on suunnattu vahinkojen estämiseen, suolan pitämiseen pois pohjavesistä. Ponnisteluja tämä eteen on lisätty 70-luvulta lähtien kiristyvässä tahdissa. Mikään ei tunnu auttavan, vedenlaatu on edelleen monin paikoin punaisella. Pumppujen teho ei riitä.

Mitä kapteeni olisi voinut tehdä, viisi minuuttia vahingon jälkeen?

Unohtaa pelastussuunnitelma joka oli tehty tilanteeseen, jota ei enää ollut. Avata eri osastoja erottavat sulkuportit ja saada näin kaikkien osastojen pumput käyttöön mahdollisimman pian. Nyt vain vuotoalueen pumput olivat käytössä ja takaosan pumput pääsivät töihin vasta kun vesi tuli laipioiden yli. Avaamalla sulut olisi maksimoitu veden ulospumppauksen summa. Virtaamaa merestä laivaan tämä ei olisi kasvattanut. Näin olisi voitettu kaksi tuntia lisäaikaa lähimmän aluksen tulla paikalla ja pelastaa ihmiset.

Fresnon lähellä aikanaan olleen Tulare-järven entisen pohjan pohjavesien suolapitoisuudet ovat kymmenkertaisesti liian korkeita ja ovat olleet sitä aina. Silti resursseja käytetään kaikkialla laaksossa siihen, ettei lisää suolaa pääsisi pohjavesiin. Mutta sitä on jo siellä yllin kyllin, pelastussuunnitelma on tehty eri olosuhteisiin.

Mitä Tim Moore siis ehdotti? Ajattelutavan muutosta, vallitsevan tilanteen hyväksymistä ja ihmisten pelastamista. Tulare-järven pohjan armotonta kuormittamista, eräänlaista alueellista suolaisten vesien kaatopaikkaa. Ja toimenpiteiden voimistamista niillä pohjavesialueilla, jotka ovat pelastettavissa. Pelastussuunnitelman tarkoitus on pitää pohjavedet juomakelpoisina. Paras keino tähän on estää suolan ja nitraattien pääsy pohjavesiin. Mutta jos niitä on jo siellä, paras suunnitelma saattaa olla se toiseksi paras: pitää suolat ja nitraatit pois pohjavesistä tärkeimmissä paikoissa. Ja jos tämän tavoitteen tehokkain mahdollinen toteuttaminen edellyttää kuormituksen lisäämistä toisaalla, näin on tehtävä.

Ristiriitainen ja mielenkiintoinen ajatus, jota ei täkäläisen ilmapiirin tuntien tulla hyväksymään. Argumentteina ei tulla käyttämään pohjavesien virtaamien ja vuorovaikutusten mallinnusta vaan tunnetta. Missään en ole nähnyt luontoa suojeltavan niin suurella tunteen palolla kuin täällä. Laipioiden sulkuja ei saa missään nimessä avata – ne ovat keskeinen osa pelastussuunnitelmaa.

Antti Iho työskentelee MTT:ssä erikoistutkijana. Vuoden 2012 alusta hän siirtyi vierailevaksi tutkijaksi Berkeley'n yliopistoon Yhdysvaltoihin.

MTT:n uutiset

expande Kaikki ovat vastuussa vuorovaikutteisesta ruokajärjestelmästä (Opens New Window)
22.11.2013 9:05
Kuluttajilla ja maataloustuottajilla on jaettuja näkemyksiä ruokaketjun toivottavasta tulevaisuudesta. He haluavat keskustella ja asioida suoraan toistensa kanssa. PTT:n, MTT:n ja Kuluttajatutkimuskeskuksen kehittämillä ehdotuksilla tuottajien ja kuluttajien välistä yhteyttä voidaan vahvistaa.
expande Tuoretta ruohoa ja puna-apilasäilörehua popsivat lehmät lypsävät omega-maitoa (Opens New Window)
20.11.2013 9:45
Rasva on tärkeä ainesosa, joka vaikuttaa olennaisesti maidon ravintoarvoon, rakenteeseen, makuun, säilyvyyteen ja tuottajahintaan. Maitotuotteet ovat kuitenkin merkittävä tyydyttyneiden rasvahappojen lähde länsimaisessa ruokavaliossa. Miten lypsykarjaa kannattaisi ruokkia, jotta sen maito sisältäisi enemmän tyydyttymättömiä rasvahappoja?
expande Työvoiman ja työmäärän hallinnalla lisätään maaseudun hyvinvointia (Opens New Window)
19.11.2013 10:04
Maatilojen koko ja ulkopuolisen työvoiman rekrytointitarve kasvaa. Samalla työvoiman saanti on vaikeutunut. Tuore tutkimus hakee keinoja, joilla maatalousyrittäjät saisivat organisoitua tilan toiminnat ja työkuormansa hallintaan.

Sisällysluettelo

Blogi

Facebook