Mitä sinä siellä teet?

teksti: Jari Lindeman 15.11.2013

Usein kysytään mitä opiskelin, mitä teen työkseni ja missä olen töissä.

Vajaa kymmenen vuotta sitten puhuttiin vielä multimediasta ja mediatieteen opiskelijana minulla oli vaikeuksia kertoa mitä opiskelen. Nimihirviö, audiovisuaalisen mediakulttuurin koulutusohjelma, ei auttanut asiaa, enemmänkin pahensi.

Nyt työskentelen MTT:llä, ja kun kerron työnantajani nimen, ihmiset nyökyttelevät hiljaa. Kun kysyn tietävätkö he mistä MTT on lyhenne, useimmat myöntävät etteivät tiedä. Lyhyehkön selvennyksen jälkeen, ihmiset seuraavaksi ihmettelevät: "Mitäs sinä siellä teet, etkös sinä tehnyt niitä mediajuttuja?" Kun kerron toimenkuvastani mediatöiden ympärillä ja kuinka lähes kaikessa toiminnassa nykyään tarvitaan mediataitoja, ajatukset kirkastuvat.

Ihmiset eivät tunne MTT:tä. Microsoft Wordin kieliasun tarkistuskin tietää MTK:n ja MMM:n, mutta herjaa lyhennettä MTT. Koko nimi varsinkin on täyttä munkkilatinaa, itsekin joudun sitä tavaamaan ajoittain. Jäin miettimään mistä tämä johtuu. Näkyykö MTT tavallisten ihmisten arjessa? Uppoaako MTT:n sana kansaan kuin saapas suohon? Onko maa- ja elintarviketalouden tutkimus ihmistä lähellä?

Kovaa tiedettä tekevän tutkimuslaitoksen pitää nykypäivänä pystyä puhumaan myös kansantajuisesti. Niin että kuuluisa mummo Keski-Suomesta ymmärtää. Ja mikä vielä tärkeämpää, nuoret ja lapset ymmärtävät, koska heissä on tulevaisuus. Tieteen popularisointi on entistäkin tärkeämpää nykypäivänä, vaikka kansa on sivistyneempää, kouluttautuneempaa ja testien perusteella älykkäämpää kuin koskaan ennen. Informaation määrä maailmassa on niin valtavaa, että tarvitsemme tiedon tiivistämistä ja pakkaamista helposti ymmärrettävään muotoon.

Minulla on yksi ratkaisu. Se ei poista ongelmaa, mutta auttaa siinä.

Video on loistava väline tavoittaa ihmisiä nykypäivänä, varsinkin nuoria. Lyhyiden Youtube-videoiden avulla voidaan tiivistää tieteellisen tutkimuksen tuloksia helposti ymmärrettävään muotoon. Nykyihminen on katsonut sen verran paljon televisiota, jotta hän ymmärtää kuvan ja äänen keinoja, jopa paremmin kuin tekstiä. MTT ja monet muutkin tutkimuslaitokset tarvitsevat oman Sir David Attenboroughin kertomaan ja tiivistämään tiedettä kansantajuiseen muotoon. Attenboroughin luontodokumentit (YLEn Avara luonto – ohjelmassa nähtyjä) ovat luonnontieteen popularisoinnin uranuurtajia. Esko Valtaoja ja Kari Enqvist ovat tehneet popularisointityötä tähtitieteen ja fysiikan saralla. Kuka olisi MTT:n David Attenborough?

On yksi työ tehdä video nettiin, mutta usein toinen työ unohtuu. Vaikka tekisit kuinka hyvän videon Youtubeen, se ei automaattisesti saa "miljoonayleisöä", vaan markkinointi vaatii yhtäläisen työn. Tässä hyvänä apuna toimii sosiaalinen media, Facebook, Twitter, blogit etc. Sähköpostia unohtamatta.

Videon ja sosiaalisen median yhteenliittymä on voimakas väline oikein käytettynä. Mutta mikä siinä on parasta? Väline on omissa käsissä. Oli kyseessä sitten meikkausvinkkejä tarjoava videobloggaaja tai tutkimuslaitos, nykyaikaiset kommunikointivälineet ovat suora linja yleisön silmiin ja korviin. Tällöin ei olla perinteisen median ja mediatalojen bisnesohjautuvan journalismin armoilla. 

Reilun vuoden kuluttua olemme osa Luonnonvarakeskusta. Toivon, että Luonnonvarakeskus on läsnä ihmisten ja varsinkin nuorten elämässä. Video ja sosiaalinen media ovat hyviä keinoja tähän. Keksitkö muita ratkaisuja?

Sitä miettiessä suuntaa osoitteeseen http://youtu.be/mXeOUSLGBg8, josta löydät hyönteismaailman oman David Attenboroughin.