Lehmäperheet kunniaan

teksti ja kuvat: Tiina Kokko 04.03.2013

Kävin tutustumassa kanadalaiseen jalostukseen marraskuussa 2012 Ontarion alueella ja olin todella vaikuttunut näkemästäni. Tietenkin koukattiin Niagaran putousten ja Toronton kautta, mutta parasta antia olivat upeat lehmät! Kanadalainen jalostus opettaa katsomaan lehmää monella tapaa erilailla kuin suomalainen jalostus. Reissun jälkeen olen katsonut "omiakin" lehmiä eri tavalla. Hyviä lehmäperheitä arvostetaan todella paljon Kanadassa.

Genomien määrittäminen on nopeuttanut sukupolvien väliä. Unohdetaanko tässä pelissä vanhat hyvät lehmät, jotka saattavat olla miinuksella ja jotka ovat niitä kenties kaikkein kannattavimpia lehmiä karjassa? Eikö näille tervaskannoille pitäisi antaa lisäpisteitä kestävyydestä, vaikka geenit saattavat olla niin sanotusti vanhoja?

Otetaan esimerkiksi navettamme vanhin lehmä Rinsessa (Mimmi x O. Jalostus), joka poiki joulukuussa 2012 kahdeksannen kerran. Rinsessalla itsellään on neljä tytärtä ja niiden kautta Rinsessan klaani on jo kymmenen lehmäsen kokoinen. Mitäpä se haittaa, jos lehmät ovat hyviä!

Joulukuussa saatiin tähän sukuun kolme uutta lehmävasikkaa. Kaikilla niillä näyttäisi olevan syvä runko, joka monelta ensikolta nykyisin puuttuu, mikä taas vaikuttaa karkearehun syöntikykyyn. Jalatkin näyttävät hyvältä. Rinsessa itse on tällä hetkellä hyvissä voimissa ja lypsää noin 45 kiloa päivässä. Se ei koskaan heru kovin korkealle, vaan lypsää tasaisesti läpi vuoden. Yksi kestävyyden salaisuuksista?

Rinsessan vanhin tytär, Annastiina (Rinsessa x M. Rakuuna), on poikinut kolmesti ja lehmän joka kerta. Upein ilmestys on Emilie (Rinsessa x M. Rakuuna), joka on poikinut kahdesti ja aina lehmän. Tässä meidän laajin lehmäperheemme, josta pidetään kiinni.

Kuvassa on 14.12.2002 syntynyt Portrait-lehmä (EX 94, isä C. Outside). Uskoisiko lehmää äkkiseltään 10-vuotiaaksi? Tuosta utareesta on parhaana vuonna lypsetty maitoa lähes 21 000 kiloa. Kun lehmän vieressä seisoo, sen runko on käsittämättömän suuri. Lisäksi utare on iso, mutta se on rungon sisällä eikä ulkopuolella. Tilalla, joka omistaa Portrait-lehmän, on sen sukua huomattavan paljon. Jos lehmät ovat samantapaisia, karjanhoitokin on helpompaa. Vanhojen lehmien tavat tuntee jo entuudestaan ja niitä on helppo hoitaa. Tällaisia lisää, kiitos!

Kuvassa on Rinsessan nuorin tytär, Juliana, ja sen isä on VH Fan. Toivokaamme Julianalle pitkää ja hyvää tulevaisuutta, sukunsa puolesta vaikuttaa hyvältä. Se on osoittautunut jo nuorena persoonalliseksi ja pitää hyvin puolensa ryhmässä.

Tiina Kokko on MTT Maaningan tutkimusnavetan toinen vastaava tutkimusmestari. Hänen tekee työnjohtotehtäviä, tutkimuksia ja hoitaa karjaa. Tiina harrastaa rullaluistelua ja luonnossa liikkumista.

MTT:n uutiset

expande Kaikki ovat vastuussa vuorovaikutteisesta ruokajärjestelmästä (Opens New Window)
22.11.2013 9:05
Kuluttajilla ja maataloustuottajilla on jaettuja näkemyksiä ruokaketjun toivottavasta tulevaisuudesta. He haluavat keskustella ja asioida suoraan toistensa kanssa. PTT:n, MTT:n ja Kuluttajatutkimuskeskuksen kehittämillä ehdotuksilla tuottajien ja kuluttajien välistä yhteyttä voidaan vahvistaa.
expande Tuoretta ruohoa ja puna-apilasäilörehua popsivat lehmät lypsävät omega-maitoa (Opens New Window)
20.11.2013 9:45
Rasva on tärkeä ainesosa, joka vaikuttaa olennaisesti maidon ravintoarvoon, rakenteeseen, makuun, säilyvyyteen ja tuottajahintaan. Maitotuotteet ovat kuitenkin merkittävä tyydyttyneiden rasvahappojen lähde länsimaisessa ruokavaliossa. Miten lypsykarjaa kannattaisi ruokkia, jotta sen maito sisältäisi enemmän tyydyttymättömiä rasvahappoja?
expande Työvoiman ja työmäärän hallinnalla lisätään maaseudun hyvinvointia (Opens New Window)
19.11.2013 10:04
Maatilojen koko ja ulkopuolisen työvoiman rekrytointitarve kasvaa. Samalla työvoiman saanti on vaikeutunut. Tuore tutkimus hakee keinoja, joilla maatalousyrittäjät saisivat organisoitua tilan toiminnat ja työkuormansa hallintaan.

Sisällysluettelo

Blogi

Facebook