22.11.2013 9:05
Kuluttajilla ja maataloustuottajilla on jaettuja näkemyksiä ruokaketjun toivottavasta tulevaisuudesta. He haluavat keskustella ja asioida suoraan toistensa kanssa. PTT:n, MTT:n ja Kuluttajatutkimuskeskuksen kehittämillä ehdotuksilla tuottajien ja kuluttajien välistä yhteyttä voidaan vahvistaa.
Tietämisen sietämätön keveys
teksti: Juha Kantanen 25.02.2013
Tämä on epistä. Vasta kun saatiin avattua ihmisen ja Mansikin perimä kirjain kirjaimelta, poltettua vino pino dollareita ja euroja ja kirjoitettua tulevaisuuden optimismista Science-tiedelehteen, tuleekin epigenomiikka mukaan asioita hämmentämään. Koko tämä valtava työ eri eliölajien perimän avaamiseksi onkin vasta lähtölaukaus. Darwinin oppien ohella Lamarck ja kirahvin kaulan pidentyminen putkahtavat taas ajankohtaisiksi. Kuka enää voi ymmärtää ja hallita tätä kaikkea?
Nykynäkemyksen mukaan soluissamme jyllää molekyylimekanismien kirjo, joka vaikuttaa geenien toiminta-aktiviteettiin. Ikään kuin nappia painaen geenit ovat "on- tai off-tilassa". Tätä on epigenomiikka. Eivät pelkät DNA-rihmat ja niiden sisältämä kirjaininformaatio siirry seuraavaan sukupolveen, vaan myös epigenomiset, asioita mutkistavat veijarit voivat matkata mukana. Joskus geenin teho häviää tullakseen esille myöhemmässä sukupolvessa. Ja esi-isiemme elinympäristö ja elintavat saattavat vaikuttaa seitsemänteen sukupolveen saakka. Eikä tässä vielä kaikki: geenin efekti voi vaihdella sen mukaan, saako geenimuodon isältään tai äidiltään (tai siis emoltaan tai emältään, kuten sanomme meidän tutkimusmaailmassa).
Tähänkin uuteen on tartuttava, vaikka entisessäkin olisi sulattelemista. Printteri suoltaa lukemista odottavia artikkeleita kekoon. Tulevaisuuteen kurkottava tutkimus tarvitsee erinomaisen tutkimusvälineistön. Ei meidän uudessa Luonnonvarakeskuksessa kannata antaa liikaa tasoitusta muille samoista tutkimusrahoista kilpaileville, vaan genomitutkimuksen ja muiden voimakkaasti kehittyvien alojen pensselit ja vempaimet kannattaa päivittää. Vasta silloin voi tavoitella pääsystä sumopainijoiden raskaaseen sarjaan.
Professori Juha Kantanen tutkii kotieläinpopulaatioiden genomia ja genomin monimuotoisuutta. Hänen tutkimuksensa kohdistuu sekä nykyisiin eläinrotuihin että muinaisiin, satoja tai jopa tuhansia vuosia sitten eläneisiin eläimiin sekä eläinten geneettisessä monimuotoisuudessa aikojen saatossa tapahtuneisiin muutoksiin.
Kantanen on ollut käynnistämässä pohjoismaiden tutkijoiden AnGR-NordicNET –verkostoa, jossa kehitetään osaamista eläinten geeniperimän säilyttämisestä, hyödyntämisestä ja tutkimuksesta sopeuduttaessa ilmastonmuutokseen ja lievennettäessä sen vaikutuksia. Kantanen koordinoi Suomen kansallista eläingeenivaraohjelmaa ja uhanalaisten eläinrotujen suojeluohjelmat ovat pitkälti hänen suunnittelemiaan.
Juha Kantasen motto on: "Tämä on vain järjestelykysymys".
Lisää kommentti 
