22.11.2013 9:05
Kuluttajilla ja maataloustuottajilla on jaettuja näkemyksiä ruokaketjun toivottavasta tulevaisuudesta. He haluavat keskustella ja asioida suoraan toistensa kanssa. PTT:n, MTT:n ja Kuluttajatutkimuskeskuksen kehittämillä ehdotuksilla tuottajien ja kuluttajien välistä yhteyttä voidaan vahvistaa.
Juna-lammas-juna, OSA II: Uusi Elämä
Teksti: Juha Kantanen 02.07.2012
Toivotaan, että en saa yhtä kylmää kyytiä verinäytteiden keruun päätteeksi kuin Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija vesinäytteiden keruukeikalla, kun hän oli keväällä täällä päin maailmaa. Lampaan perimän salojen selonteko ei liene yhtä paljon tunteita kuohuttavaa kuin rahaa takovan lannoitetehtaan ympäristöhaittojen tutkimus.
Tai mistäpä sen tietää; voihan sitä aina löytää vaikka mitä geenejä, jotka voi patentoida ja joiden hyödyntämisestä voi sitten rahastaa muita. Onhan monikansallinen agribusinessfirma Monsantokin, joka suhtautuu ystävällisin ajatuksin maailman pienviljelijöihin ja ympäristöön, ollut kiinnostunut sian geeneistä ja sianjalostuksesta, joten potentiaalia taitaa löytyä myös meidän uurastuksesta.
Pohtimiset sikseen – nyt on kerättävä näytteet venäläisestä romanovlammasrodusta. Ne ovat samalla tavoin harmaita, mustaposkisia ja lyhythäntäisiä kuin kainuunharmaslammas. Rotu on yksi tutkittavista eläimistä kansainvälisessä SOMICS-tutkimuksessa, jossa selvitämme kesyn lampaan hedelmällisyyden genetiikkaa. Ennen kuin pääsen itse asiaan täytyy tervehtiä, puhutella ja rapsutella kookasta laumanvartijakoiraa, joka lepäilee lampolan edessä.
Nämä romanovlampaat eivät märehdi ihan millä tahansa lammastilalla. Olemme Sosiaalisen koulutuksen ja kuntoutuksen keskuksessa, joka on tarkoitettu narkomaaneille ja alkoholisteille. Tämä paikka on nimeltä Uusi Elämä. Se on tarjonnut tunnelin vanhasta uuteen vuodesta 1995 lähtien niille, joiden elämä pietarilaisilla kaduilla kulkeutui tuhoisaan suuntaan. Ja joka viikko sinne saapuu jopa 10 uutta asukasta, jotka haluavat irti riippuvuudestaan.
Keräämme verinäytteitä entisten narkomaanien, nykyisten lampolan työntekijöiden kanssa. Nuorin heistä on korkeintaan 14-vuotias poika.
Vladimir (nimi muutettu) kertoo käyttäneensä huumeita 12 vuoden ajan. Hän tuli vuonna 1999 Uuteen Elämään ja pääsi irti huumeista. Nykyisin hän tekee vapaaehtoistyötä ohjaajana keskuksessa. Toiminta perustuu avustuksiin ja näiden vladimirien tekemään vapaaehtoistyöhön. Missä on yhteiskunnan tuki?
Sekä hoidettavat lampaat että hoitajat näyttävät voivan hyvin. Tämä on varmaan sitä Green Care -hyvinvointitoimintaa. Eläimillä on iso vaikutus ihmisen hyvinvointiin - ihan toisenlainen kuin kuminalla. Se pilaa ruisleivän ja aiheuttaa pahoinvointia.
Matkaamme Kattilasta Pietariin. Näytteet jäävät tutkijakollegan pakastimeen, kun suuntaan Sapsan-pikajunalla kohti Moskovaa ja uusia lammasnäytteitä.
Lue myös Kantasen edellinen blogi Ugrilampaat.
Professori Juha Kantanen tutkii kotieläinpopulaatioiden genomia ja genomin monimuotoisuutta. Hänen tutkimuksensa kohdistuu sekä nykyisiin eläinrotuihin että muinaisiin, satoja tai jopa tuhansia vuosia sitten eläneisiin eläimiin sekä eläinten geneettisessä monimuotoisuudessa aikojen saatossa tapahtuneisiin muutoksiin.
Kantanen on ollut käynnistämässä pohjoismaiden tutkijoiden AnGR-NordicNET –verkostoa, jossa kehitetään osaamista eläinten geeniperimän säilyttämisestä, hyödyntämisestä ja tutkimuksesta sopeuduttaessa ilmastonmuutokseen ja lievennettäessä sen vaikutuksia. Kantanen koordinoi Suomen kansallista eläingeenivaraohjelmaa ja uhanalaisten eläinrotujen suojeluohjelmat ovat pitkälti hänen suunnittelemiaan.
Juha Kantasen motto on: "Tämä on vain järjestelykysymys".
Lisää kommentti 
