Yksinkertainen ratkaisu?

teksti: Raija Tahvonen 10.12.2012

Liha on arvostettu ruoka-aine. Siinä on runsaasti välttämättömiä ravintoaineita ja sen maku on miellyttävä. Yleensä elintason noustessa lihan kulutus lisääntyy. Suomessa lihankulutus on 1960-luvun alun 80–90 gramman päiväannoksesta noussut yli kaksinkertaiseksi. Kulutuksen ennustetaan vielä lisääntyvän.

Terveyden kannalta lihan kulutuksessa näyttää olevan jonkinlainen optimialue. Pieni tai kohtuullinen määrä lihaa yhdistettynä kasviproteiineihin takaa riittävän välttämättömien aminohappojen saannin ja ehkäisee siten proteiinin puutteen aiheuttamia sairauksia. Suuri lihankulutus näyttää lisäävän elintapasairauksien riskiä (esim. sydän- ja verisuonitaudit, tyypin 2 diabetes, paksusuolen syöpä, aivoinfarkti). Lihan kulutuksen rajoittaminen parantaisi terveyttä kehittyneissä maissa – ja sallisi kulutuksen lisäämisen kehittyvissä maissa. Kehittyvissä maissa kohtuullinen kulutus parantaisi terveyttä.

Erityisesti punaisella lihalla on suuri hiilijalanjälki. Lisäksi lihantuotanto kuluttaa runsaasti vettä. Ruuantuotannon ja kulutuksen ympäristövaikutuksiakin voitaisiin vähentää syömällä vähemmän lihaa.

Kuluttaja haluaa halpaa ruokaa, joten lihaa pyritään nyt tuottamaan mahdollisimman tehokkaasti. Eläimiä pidetään mahdollisimman pienissä tiloissa (lainsäädännön rajoissa) ja ruokitaan mahdollisimman edullisella rehulla. Liikunnan ja ravinnon terveysvaikutukset ihmiselle tunnetaan. Niitä on tutkittu esimerkiksi sikamalleilla, mutta lihan laatua ja koostumusta ei niissä tutkimuksissa ole havainnoitu.

Tuotantoeläimet ovat lyhytikäisiä, joten mahdolliset "elintapasairaudet" eivät vielä ehdi ilmetä niissä. Rehun laatu kuitenkin vaikuttaa muun muassa eläinten kudosten rasvahappokoostumukseen, stressi- ja kudoshormonien sekä tulehdustekijöiden määrään. Toistaiseksi ei ole tutkittu, vaikuttaako eläinkunnan tuotteiden "terveyslaatu" puolestaan ihmisen terveyteen.

Yksinkertainen ratkaisu sekä eläinten, ihmisten että ympäristön hyvinvointiin olisi lihan kulutuksen vähentäminen. Tuottajan pitäisi voida tuottaa korkealaatuista lihaa sallimalla eläimille riittävästi tilaa ja muutenkin optimaaliset olosuhteet ja käyttämällä korkealaatuista rehua. Kuluttajan pitäisi maksaa korkealaatuisesta lihasta hinta, jolla tuotanto olisi kannattavaa – hinta–laatusuhde pitäisi myös voida todentaa kuluttajalle. Lihaan käytettäisiin edelleen suhteessa yhtä paljon rahaa ja rahalla saataisiin vähemmän, mutta korkealaatuista lihaa. Näin hyötyisivät kaikki! 

Raija Tahvonen on genomisen ravitsemuksen professori MTT:ssä. Hän
kertoo, millainen on hyvä ruokavalio ja kehottaa sitä noudattamaankin.

MTT:n uutiset

expande Kaikki ovat vastuussa vuorovaikutteisesta ruokajärjestelmästä (Opens New Window)
22.11.2013 9:05
Kuluttajilla ja maataloustuottajilla on jaettuja näkemyksiä ruokaketjun toivottavasta tulevaisuudesta. He haluavat keskustella ja asioida suoraan toistensa kanssa. PTT:n, MTT:n ja Kuluttajatutkimuskeskuksen kehittämillä ehdotuksilla tuottajien ja kuluttajien välistä yhteyttä voidaan vahvistaa.
expande Tuoretta ruohoa ja puna-apilasäilörehua popsivat lehmät lypsävät omega-maitoa (Opens New Window)
20.11.2013 9:45
Rasva on tärkeä ainesosa, joka vaikuttaa olennaisesti maidon ravintoarvoon, rakenteeseen, makuun, säilyvyyteen ja tuottajahintaan. Maitotuotteet ovat kuitenkin merkittävä tyydyttyneiden rasvahappojen lähde länsimaisessa ruokavaliossa. Miten lypsykarjaa kannattaisi ruokkia, jotta sen maito sisältäisi enemmän tyydyttymättömiä rasvahappoja?
expande Työvoiman ja työmäärän hallinnalla lisätään maaseudun hyvinvointia (Opens New Window)
19.11.2013 10:04
Maatilojen koko ja ulkopuolisen työvoiman rekrytointitarve kasvaa. Samalla työvoiman saanti on vaikeutunut. Tuore tutkimus hakee keinoja, joilla maatalousyrittäjät saisivat organisoitua tilan toiminnat ja työkuormansa hallintaan.

Sisällysluettelo

Blogi

Facebook