22.11.2013 9:05
Kuluttajilla ja maataloustuottajilla on jaettuja näkemyksiä ruokaketjun toivottavasta tulevaisuudesta. He haluavat keskustella ja asioida suoraan toistensa kanssa. PTT:n, MTT:n ja Kuluttajatutkimuskeskuksen kehittämillä ehdotuksilla tuottajien ja kuluttajien välistä yhteyttä voidaan vahvistaa.
Tarvitsetko superruokaa?
teksti: Raija Tahvonen 11.11.2013
Superruoalle ei ole tieteellistä määritelmää eikä sitä tunne elintarvikelainsäädäntökään. Superruokina markkinoidaan yleensä elintarvikkeita, jotka sisältävät runsaasti ravintoaineita energiayksikköä kohti tai elintarvikkeita, joissa on runsaasti muita hyödyllisiä bioaktiivisia yhdisteitä. Useimmiten superruoka on terveellinen vaihtoehto. Sen erityisiä terveysvaikutuksia ei kuitenkaan yleensä ole varmistettu kliinisillä virallisesti hyväksytyillä testeillä (esim. EFSAn eli Euroopan elintarviketurvallisuusviraston vaatimusten mukaisesti). Superruoka on siis puhtaasti markkinointitermi – jota valitettavasti osittain käytetään kuluttajan harhauttamiseen. Superruoka näyttää myös olevan kallista!
Superruokina mainostetaan esim. muutamia tuontimarjoja (goji). Kuitenkin myös kotimaiset syötävät metsämarjat sisältävät runsaasti sekä ravintoaineita että bioaktiivisia yhdisteitä pienessä energiamäärässä, joten ne voisivat olla superruokaa.. Koska ne ovat tuttuja kaikille, niille on vaikea luoda myyvää imagoa ainakaan niin, että ne vetoaisivat tavalliseen kuluttajaan. Marjat ovat meillä osa normaalia ruokakulttuuria, ja niitä on käytetty tavallisina arkiruokina. Vasta viime vuosina on tieteellisissä tutkimuksissa osoitettu, että marjat saattavat olla monella tavoin hyväksi terveydelle, mikä vähitellen lisännee marjojen käyttöä. Japanilaiset sentään uskovat mustikan ja muidenkin metsämarjojen ihmeelliseen voimaan, joka on peräisin puhtaasta pohjoisesta suomalaisesta luonnosta.
Kannattaa muistaa, että yksittäinen superruoka ei riitä ravintoaineiden ja bioaktiivisten yhdisteiden lähteeksi. Mikään määrä mustikkaa tai gojimarjaa ei riitä muuttamaan pääasiassa roskaruokaa sisältävää ruokavaliota terveelliseksi (roskaruoka = ruoka, jossa on runsaasti nopeasti imeytyviä hiilihydraatteja ja kovaa rasvaa). Ihminen tarvitsee lähes päivittäin noin 60 erilaista välttämätöntä ravintoainetta. Lisäksi esim. kasvisten, marjojen ja hedelmien tiedetään sisältävän tuhansia fenolisia yhdisteitä, joista monilla on edullisia vaikutuksia terveyteen.
Syömällä päivittäin runsaasti ja vaihdellen erilaisia kasviksia, marjoja ja hedelmiä voit saada tehokkaan yhdistelmän ravintoaineita ja bioaktiivisia yhdisteitä. Yliannosten vaaraa ei ole, kun pysyt normaaleissa elintarvikemäärissä. Terveellisenä tunnetussa perinteissä Välimeren ruokavaliossa normaali kasvisten, marjojen ja hedelmien määrä on reilu kilo päivässä! Et siis tarvitse yksittäistä superruokaa vaan superruokavalion, jonka voit koostaa tutuista kasviksista, marjoista ja hedelmistä (pyri vähitellen kiloon päivässä!). Täydennä ruokavaliota täysjyväviljalla, pehmeillä rasvoilla ja pienillä määrillä kalaa ja eläinkunnan tuotteita.
Raija Tahvonen on genomisen ravitsemuksen professori MTT:ssä. Hän kertoo, millainen on hyvä ruokavalio ja kehottaa sitä noudattamaankin.
Lisää kommentti 
