22.11.2013 9:05
Kuluttajilla ja maataloustuottajilla on jaettuja näkemyksiä ruokaketjun toivottavasta tulevaisuudesta. He haluavat keskustella ja asioida suoraan toistensa kanssa. PTT:n, MTT:n ja Kuluttajatutkimuskeskuksen kehittämillä ehdotuksilla tuottajien ja kuluttajien välistä yhteyttä voidaan vahvistaa.
Mitä maksavat sairaus ja terveys, ja kuka maksaa?
teksti: Raija Tahvonen kuva: Veikko Somerpuro 02.04.2012
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijat ovat arvioineet, että tyypin 2 diabeteksen suorat kustannukset vuonna 2010 ovat noin 3,3 miljardia ja epäsuorat kustannukset lisäksi noin 1,8 miljardia euroa. Tyypin 2 diabetes on sairaus, joka yli 90 prosenttia tapauksissa olisi ehkäistävissä ennalta elintapa- ja ruokavaliomuutoksilla. Sydän- ja verisuonitaudeista noin 80 prosenttia voitaisiin estää (n. 1 mrd./v).
Myös lihavuus aiheuttaa suuria kustannuksia. Elintavoilla voidaan ehkäistä muitakin pitkäaikaissairauksia kuten tuki- ja liikuntaelinsairauksia, osteoporoosia, masennusta, muistihäiriöitä jne. Osa sairauksien kustannuksista on päällekkäisiä, eikä tarkkoja lukuja voida laskea, mutta huomattava summa näistä kertyy vuosittain.
Sairauksien hoitokulut me maksamme yhdessä veroina, mutta millaisia kuluja ennalta ehkäisy aiheuttaisi yksilötasolla? Aloitetaan alkoholin käytön vähentämisellä. Alkoholi sisältää runsaasti energia. Puolittamalla keskikulutuksen voimme vähentää vuosittaista läskin kertymistä noin viidellä kilolla.
Käytän laskennassa yksinkertaisuuden vuoksi eurokossupulloa, joka maksaa noin 30 euroa. Jos juon puoli pulloa viikossa (hieman alle keskikulutuksen), vuosikustannukset ovat noin 750 euroa. Jos puolitan kulutuksen, saan säästyneillä rahoilla esimerkiksi täydelliset hiihtovarusteet. Vaihtoehtoisesti voin hankkia lenkkarit ja verkkarit tai sisäliikuntavarusteita – ja jos oikeasti aloitan liikunnan, terveyshyödyt kertautuvat. Alkoholin haitat vähenevät ja liikunta tuo hyötyjä.
Entäpä ruoka? Keskimääräinen suomalainen syö makeisia 14 kg vuodessa ja juo virvoitusjuomia yli 58 litraa. Jos näitä nautitaan vain viikonloppuisin ja juhlissa ja silloinkin kohtuudella, rahaa säästyy terveellisiin ruokiin. Myös muuta "roskaruokaa" voidaan syödä harvemmin. Terveellinen ruoka ei ole erityisen kallista.
Elintapasairauksia voidaan ehkäistä syömällä enemmän kasviksia, marjoja ja hedelmiä ja täysjyväviljatuotteita ja suosimalla pehmeitä rasvoja. Juurekset, kaalit ja sipulit ovat kohtuuhintaisia kautta vuoden, samoin kuivatut pavut ja herneet. Erilaisia pakaste- ja säilykepapuja ja herneitä saa edullisesti ja niillä voi korvata lihaa. Kokonaisuudessaan ruokavaliomuutoksen hinta jäisi ilmeisesti aika lähelle ± 0, tai jopa plussan puolelle.
Terveys ei siis yksilötasolla maksa meille sen enempää kuin elintapasairaudetkaan. Yhteiskuntatasolla kuitenkin saisimme huomattavia säästöjä. Kymmenen prosentin veronalennus tuntuisi jo kukkarossa – tai voitaisiin se raha käyttää lasten ja vanhusten hoitoon, teiden ja rautateiden kunnossapitoon…
Raijan edellisen blogitekstin voit lukea tästä: Jouluruokaa tarjoaa kunnon väki
Raija Tahvonen on genomisen ravitsemuksen professori MTT:ssä. Hän
kertoo, millainen on hyvä ruokavalio ja kehottaa sitä noudattamaankin.
Lisää kommentti 
