Luomun sankarit

teksti: Kaija Hakala, kuva: Kaisa Kuoppala 20.02.2012

Suomen maabrändityöryhmän mielestä puolet Suomen maataloudesta tulisi olla luomussa jo parinkymmenen vuoden päästä. Jos tämä on tavoite, silloin myös luomulehmien ruokinta tulisi turvata.

MTT:n tutkimusten mukaan rypsiöljyn valmistuksesta saatava sivutuote, rypsirouhe, on jopa soijaa parempi valkuaislisä nautojen ruokinnassa. Luomulehmillekin pitäisi siis saada tuotettua luomurypsiä, jotta ne tuottaisivat enemmän maitoa.

Miten yhdistää rypsinviljely ja luomutuotanto? Rypsi on vaativa viljeltävä jo tavanomaisessakin tuotannossa. Se vaatii paljon ravinteita, siitä on vaikea torjua rikkoja ja se on altis tuholaisille, joille ei ole järkevää luonnonmukaista torjuntakeinoa.

Haastattelin viime kesänä luomu-kevätrypsin tuottajia osana OMAVARA-projektia, jossa selvitetään kotimaisen valkuaistuotannon kannattavuutta ja riittävyyttä. Haastateltavien mukaan suurimmat luomurypsin tuotannon ongelmat liittyvät alkukesän kuivuuteen, syksyn huonoihin puintisäihin, rikkaongelmaan ja tuholaisiin. Rikkojen kanssa suuri osa pärjää kovalla työllä, mutta säille ei kukaan voi mitään. Samoin tuholaiset ovat suuri ongelma. 1980-luvulla tuholaisia torjuttiin mitä hurjimmilla toimenpiteillä. Käytettiin tuhkaa, nokkosvettä, mäntysuopaa, kuumaa vettä ja jopa kuorittua maitoa! Nyt pitää tarkkaan laskea tuotantopanokset, jotta viivan alle jäisi edes jotain.

Ainoa järkevä konsti välttää tuholaisia on kylvää rypsi tavanomaisia viljelijöitä myöhemmin. Tällöin tuholaisia ei ehkä enää ole, kun luomurypsi taimettuu ja kukkii. Aina tämä ei onnistu, vaan tuholaisia riittää myös luomuun. Peltoluonnon monimuotoisuuskaan ei tunnu auttavan. Kun pellon vieressä on metsäsaareke, sieltä tulee tuholaisia eikä niiden vihollisia, kuten me tutkijat haluaisimme ymmärtää.

Vastoinkäymisistä huolimatta luomuviljelijät yllättävät optimismillaan. He tuntevat tutkimusten tulokset ja suositukset ja useimmiten toimivat parhaalla mahdollisella tavalla. Lisäksi monilla on omia ideoitaan viljelystä. Joku testaa luomurypsin kuivuudenkestävyyttä pienimuotoisella sadetuskokeella, joku suorakylvää neuvojien varoittelusta huolimatta ja on tyytyväinen tulokseen, joku kylvää kuunkierron mukaan. Haastattelemistani 56 luomuviljelijästä vain yksi epäonnistui kevätrypsin viljelyssä joka vuosi, suurin osa keksi keinot uuteen yritykseen, jos vanhat konstit eivät purreet.

Luomuviljelijän haasteet ovat EU:ssa kasvaneet ja mielikuvituksen rajat alkavat tulla vastaan. Jos Suomen peltotuotannosta jo piankin pitäisi olla puolet luomua, niin luomutuottajien optimismin lisäksi tarvittaisiin tukea yliopistoilta ja tutkimuslaitoksista. Voisimmeko yhdessä ratkaista edes jonkun konkreettisen ongelman niin, että vuoden lopussa viljelijälle jäisi vähän palkkaakin eikä pelkkä luomusankaruus?

Vanhempi tutkija Kaija Hakala tutkii ilmastonmuutoksen vaikutuksia maatalouteen sekä bioenergian mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Myös valkuaisomavaraisuus ja luomutuotanto kestävän kehityksen osina ovat lähellä sydäntä. Vapaa-aika kuluu yhdistystoiminnassa Marttojen, Lounais-Hämeen Kirjanystävien ja maataloustutkijoiden (NJF, Lounais-hämeen Agronomit) parissa.

MTT:n uutiset

expande Kaikki ovat vastuussa vuorovaikutteisesta ruokajärjestelmästä (Opens New Window)
22.11.2013 9:05
Kuluttajilla ja maataloustuottajilla on jaettuja näkemyksiä ruokaketjun toivottavasta tulevaisuudesta. He haluavat keskustella ja asioida suoraan toistensa kanssa. PTT:n, MTT:n ja Kuluttajatutkimuskeskuksen kehittämillä ehdotuksilla tuottajien ja kuluttajien välistä yhteyttä voidaan vahvistaa.
expande Tuoretta ruohoa ja puna-apilasäilörehua popsivat lehmät lypsävät omega-maitoa (Opens New Window)
20.11.2013 9:45
Rasva on tärkeä ainesosa, joka vaikuttaa olennaisesti maidon ravintoarvoon, rakenteeseen, makuun, säilyvyyteen ja tuottajahintaan. Maitotuotteet ovat kuitenkin merkittävä tyydyttyneiden rasvahappojen lähde länsimaisessa ruokavaliossa. Miten lypsykarjaa kannattaisi ruokkia, jotta sen maito sisältäisi enemmän tyydyttymättömiä rasvahappoja?
expande Työvoiman ja työmäärän hallinnalla lisätään maaseudun hyvinvointia (Opens New Window)
19.11.2013 10:04
Maatilojen koko ja ulkopuolisen työvoiman rekrytointitarve kasvaa. Samalla työvoiman saanti on vaikeutunut. Tuore tutkimus hakee keinoja, joilla maatalousyrittäjät saisivat organisoitua tilan toiminnat ja työkuormansa hallintaan.

Sisällysluettelo

Blogi

Facebook