Ihan ufo juttu!

teksti: Marja Jalli, kuva: Tapio Tuomela 30.01.2012

Näin totesi viljelijä kuultuaan esityksen Jokioisilla tammikuussa pidetyssä Kasvinsuojelupäivässä. Esitelmässä MTT:n tutkija valotti, miten työkoneyhdistelmien automaatio ja uudet tekniikat helpottavat ja tehostavat kasvinsuojeluruiskutuksen suunnittelua ja toteutusta. Automaation edelleen kehittyessä älykkäät työkoneyhdistelmät saavat ohjeistuksensa internetin "pilvipalvelusta". Ohjeiden taustalla on muun muassa lohkokohtaisen sään huomioiminen viljelytoimissa.

Scifistä ei silti ollut kyse. Esitelmä kertoi MTT:n hankkeesta, jossa yhdistyvät teknologian ja biologian tutkimus. Hankkeen tavoitteena on tarkentaa pellolla tehtäviä kasvinsuojelutoimia. Tarkentaminen on osa IPM-viljelyä, jossa kasvinsuojeluaineita käytetään vain todelliseen tarpeeseen määrällisesti ja laadullisesti hyvän sadon tuottamiseksi. Lohkon viljelytietoihin ja sääoloihin perustuva kasvitautien ennustemalli arvioi torjuntatarpeen. Lähisää ohjaa viljelijää ajoittamaan torjunnan oikeaan ajankohtaan, tarkentamaan ajonopeutta ja pisarakokoa. Vakolan pellolla tämä ufo lensi jo viime kesänä.

Hanke on avartanut ja opettanut. Ensimmäinen oppitunti tuli ennustemallin kehitystyössä. Kirjallisuudessa on kosolti tietoa eri taudinaiheuttajista. Kuinka monta tuntia verkkolaikkuitiöt tarvitsevat kosteutta tunkeutuakseen ohran lehden sisään tai kuinka suuri sade tarvitaan, jotta ruskolaikun tahmeat itiöt lähtevät liikkeelle? Yhteistyötahon mallintaja rakensi saatavilla olevaan tietoon perustuvan ennustemallin, jonka toimivuutta testattiin eri viljelyoloissa.

Ennuste ei toiminut toiveiden mukaan. Virhelähteeksi osoittautui ulkomaisen tiedon kopiointi Suomessa käytettävään malliin. Tutkittuamme viljojen sienitautien sielunelämää opimme, että suomalaiset ohran verkkolaikkuitiöt tartuttavat kasvin jo kolmen asteen lämpötilassa. Kirjallisuuden mukaan alin lämpötila tartunnalle on 8 °C. Pieneliöt muuntuvat, sopeutuvat, yllättävät. Paikkaan ja aikaan. Oletuksille ei ole luonnon yhdysvaikutuksia tutkittaessa sijaa.

Toinen oppitunti, joka on vielä yhtä kesken kuin edellinenkin, on tullut Vakolan teknologeilta aivan uudenlaiseen tekniikan maailmaan. Kasvitautitutkijana keskityn tähän hetkeen. Selvitän taudinaiheuttajien, lajikkeiden, ympäristön, suojelun vuorovaikutusta ja yritän ymmärtää, miten luonto toimii ja miten tietoa parhaimmin hyödynnetään. Teknologit toimivat sen sijaan jo huomisessa, tai ylihuomisessa. Heille kuvaavaa on innostunut kekseliäisyys realistisissa tavoitteissa. Yhdessä ylös pilviin katsominen antaa potkua.

Vanhempi tutkija Marja Jalli tutkii peltokasvien kasvitauteja ja kehittää menetelmiä, joilla sopusoinnussa ympäristön kanssa huolehditaan
tuhoojien haittavaikutuksista. Vapaa-aikaa soinnuttavat
monenkirjavat yhdessä tekemiset musiikilla tai ilman.
 

MTT:n uutiset

expande Kaikki ovat vastuussa vuorovaikutteisesta ruokajärjestelmästä (Opens New Window)
22.11.2013 9:05
Kuluttajilla ja maataloustuottajilla on jaettuja näkemyksiä ruokaketjun toivottavasta tulevaisuudesta. He haluavat keskustella ja asioida suoraan toistensa kanssa. PTT:n, MTT:n ja Kuluttajatutkimuskeskuksen kehittämillä ehdotuksilla tuottajien ja kuluttajien välistä yhteyttä voidaan vahvistaa.
expande Tuoretta ruohoa ja puna-apilasäilörehua popsivat lehmät lypsävät omega-maitoa (Opens New Window)
20.11.2013 9:45
Rasva on tärkeä ainesosa, joka vaikuttaa olennaisesti maidon ravintoarvoon, rakenteeseen, makuun, säilyvyyteen ja tuottajahintaan. Maitotuotteet ovat kuitenkin merkittävä tyydyttyneiden rasvahappojen lähde länsimaisessa ruokavaliossa. Miten lypsykarjaa kannattaisi ruokkia, jotta sen maito sisältäisi enemmän tyydyttymättömiä rasvahappoja?
expande Työvoiman ja työmäärän hallinnalla lisätään maaseudun hyvinvointia (Opens New Window)
19.11.2013 10:04
Maatilojen koko ja ulkopuolisen työvoiman rekrytointitarve kasvaa. Samalla työvoiman saanti on vaikeutunut. Tuore tutkimus hakee keinoja, joilla maatalousyrittäjät saisivat organisoitua tilan toiminnat ja työkuormansa hallintaan.

Sisällysluettelo

Blogi

Facebook