Peliaikaa isojen sarjassa

teksti: Antti Iho 27.03.2012

Moottoritiellä oli kolari, myöhästyin CDQAP:n ESSC-koulutustilaisuudesta puoli tuntia. Olin tosin jo edellisen päivän tilaisuuden lopuksi sanonut myöhästyväni seuraavana aamuna logististen haasteiden takia.

Ei, vajaan kolmen kuukauden oleskelu Kaliforniassa ei ole suonut minulle selvännäön lahjaa. Viittasin logistisilla haasteilla vaimoni kaksi viikkoa aiemmin saamaan noidannuoleen. Kuukauden nosto- ja kantovapautus laittaa minut kikkailemaan kodin ja työn väliä. Onneksi naapurit ovat avuliaita, eikä minun tarvitse jokaista Joonaksen nostoa täältä polkea tekemään. Lasten kouluun vienti sen sijaan on nyt kokonaan minun heiniäni. Ja sinä nimenomaisena aamuna logistinen haaste oli, että Juuso oli ns. late bird, eli meni vasta yhdeksän jälkeen kouluun.

Deanne Meyer ehdotti tuohon koulutustilaisuuteen tulemista, kun tapasimme kuukausi sitten UC Davisissa. Olen rakennellut taloudellista mallia karjanlannan hyödyntämisestä. Malli on ehkä teknisesti järkevä, mutta onko se kangastusta? Tähän kysymykseen vastaajaa etsiessäni päädyin lopulta Tohtori Meyerin pakeille. Hän on työskennellyt vuosia Kalifornian yhdeksän Water Quality Boardin neuvonantajana, nimenomaan karjataloutta koskevissa asioissa. Hurja määrä tietoa päässä. Nöyränä poikana yritin saada selitettyä mitä kaipaan. Mallini tai tietotasoni ei vakuuttanut, mutta ehkä Prinsessa Ruusus -kynä herätti myötätuntoa sen verran, että hän kävi minua opastamaan. Ei näin, vaan näin. Ja tulepas kuuntelemaan yhtä tilaisuutta, niin opit jotain.

Ja sinne siis olin matkalla uskollisella Maxillamme (2005 Honda Odyssey minivan rek nro 5MAX446), kun liikenne pysähtyi. Ja koska se edellisenä päivänä oli ollut sujuvaa, aavistelin kolaria. Ja kiittelin sitä, että olin kertonut logistisista ongelmista – en ollut kertonut miten paljon aion myöhästyä.

Edellisen päivän koulutustilaisuus oli epäilemättä paras missä olen koskaan ollut. Peräti 20 prosenttia koko Yhdysvaltojen maidosta tuottava kalifornialainen karjatalous on ankaran ympäristösäätelyn puristuksissa. Hallinnon, tuottaja- ja ympäristöjärjestöjen sekä yliopistojen yhteinen California Dairy Quality Assurance Program (CDQAP) tarjoaa karjatiloille vapaaehtoista sertifiointia. Sertifiointiin kuuluu Environmental Stewardship Short Course (ESSC), kahdeksan tunnin pläjäys vesien- ja ilmansuojelua. Sertifioidut tilat toteuttavat ympäristösäätelyn vaatimukset sekä noudattavat vaadittuja monitorointi- ja raportointikäytäntöjä. Vastineeksi ne saavat hienon diplomin – ja kuormituslupansa puoleen hintaan. Kyse on tilasta riippuen jopa useiden tuhansien dollareiden kannustimesta. Isoja tiloja käsitellään pistekuormittajina ja niiltä vaaditaan kuormitusluvat. Ei ihme että maajussit ja –jaanat kuuntelit ilotulitusta korvat höröllä ja kynät savuten.

Mitä sanottavaa minulla voi olla tähän hullunmyllyyn? Tämä on maatalouden ja maataloustutkimuksen NHL, jossa kaikki tekeminen on rajua ja tutkimus piinkovaa ja huolellista. Tässä lieneekin vastaus: ei voikaan olla sanottavaa. Ei pidä ajatellakaan niin. Pitää pyrkiä kaikin keinoin vain hahmottamaan tätä hullunmyllyä. Ja voihan olla, että ulkopuolelta tuleva hahmottaa jotain mitä pitkään aiheen parissa operoineet eivät näe. Ja ehkä jossain vaiheessa asfaltti-agronomi Martinlaaksosta pistetään kentälle, ei ylivoimaa pelaamaan, mutta ehkä jarrukentässä voi muutama vaihto siunaantua.