Kasvien lumovoimaa

Teksti: Maarit Heinonen 14.05.2012

Vuodenajoista kevät on kasvien lumovoiman kulta-aikaa. Aurinkoisille pälville huhtikuussa kukkaan puhkeavat kirkkaan keltaiset leskenlehdet näyttävät hurmaavilta. Lumovoima karisee kesän aikana, kun leskenlehdet kasvattavat kahden kämmenen kokoiset isot lehtensä. Silloin leskenlehti muuttuu ainakin minun puutarhassani poiskitkettäväksi rikkaruohoksi. Ja sitten on vuoro ihastella jonkun muun kasvin kasvun ihmettä.

Mistä muusta kuin kevään herkästä vihreästä syntyy kasvien lumo?

Viikko sitten minut hurmasi lehtivihreänsä vuosisatoja sitten kadottaneet prässätyt kasvinäytteet, joita pääsin katsomaan ja valokuvaamaan Luonnontieteellisen keskusmuseon kasvimuseossa Kaisaniemessä Helsingissä. Nämä kasvinäytteet kuuluvat suomalaisen kasvitieteilijän ja tutkimusmatkailijan Pehr Kalmin aikanaan mittavaan herbaariokokoelmaan.

Turun Akatemian professori Kalm keräsi näytteitä eritoten eksoottisista uuden maailman kasveista Pohjois-Amerikan matkallaan vuosina 1747–1751. Kalm lähetti näitä kasvinäytteitä Uppsalaan oppi-isälleen Carl von Linnéelle, joka hyödynsi niitä kasvien luokittelussa ja nimeämisessä. Toisen kasvikokoelman Kalm antoi Ruotsin kuningattarelle Lovisa Ulricalle. Kolmas ja ilmeisesti laajin Kalmin oma kokoelma suurelta osin tuhoutui Turun palossa 1827.

Suomessa Kalmin herbaariokokoelmasta on jäljellä noin kaksikymmentä prässättyä kasvinäytettä. Näitä kasviaarteita minulla oli ilo päästä katsomaan. Hämmästykseni oli suuri, kun vanhat koloniaalisen aikakauden prässätyt kasvit olivat erittäin hyväkuntoisia ja tunnistettavia. 1700-luvulla käytettiin laadukasta luujauhoa sisältävää paperia ja litistetyt kasvit kiinnitettiin paperiin kalaperäisellä liimalla. Nämä liimaukset ovat kestäneet yli 250 vuotta eikä paperi ole hapertunut.

1700-luvulla kasvien lumo perustui niiden hyödyllisyyteen ja käyttömahdollisuuksiin. Vaikka kansantalouden kannalta tärkeänä pidettiin esimerkiksi uusia ravintokasveja, myös kasvien kauneudella oli sijansa. Keittiötarhassa tuli olla myös koristekasveja kauneuden ja sielun hyvinvoinnin vuoksi. Tämä käy ilmi Pehr Kalmin vuonna 1769 pitämästä puutarhaluennosta 'Om trädgårds skötseln', josta on säilynyt yhden hänen opiskelijansa kirjoittamat luentomuistiinpanot.

Minut lumoaa kasviin liittyvä historia, mistä sinä lumoudut?

Kasvien lumoa voi pohdiskella äitienpäivästä Erkin päivään kestävällä 'Lumoudu kasveista' teemaviikolla järjestettävissä yleisötapahtumissa. Tätä Euroopan kasvitutkijoiden järjestön ideoimaa kansainvälistä teemaviikkoa vietetään ensimmäistä kertaa ympäri Eurooppaa.

Myös MTT on mukana esittelemässä kasveihin liittyvää tutkimustaan koululaisryhmille ja puutarhaharrastajille.  Kasvien lumon voi löytää kokeilemalla DNA-eristystä tai tarkastelemalla solukkoviljeltyjä perunoita koeputkissa tai hypistelemällä monen muotoisia ja monen värisiä perunamaatiaisia – niitä perunalajikkeita, joita 1700-luvun aikana ryhdyttiin Suomessa kokeeksi viljelemään.