Aivoja voi hoitaa ruokavaliolla ja liikunnalla

teksti: Raija Tahvonen 18.03.2013

Haluatko huomenna olla rauhallisempi, onnellisempi ja energisempi? Kokeile: syö tänään yhteensä 7 - 8 annosta kasviksia, marjoja ja hedelmiä - mehut ja kuivatut hedelmät eivät kelpaa. Muuten voit syödä melkein mitä hyvänsä. Tuore Uudessa Seelannissa tehty yli 280 koehenkilön tutkimus osoitti, että terveellisen ruokavalion ja hyvän mielen välillä on selkeä yhteys.

Terveellinen ruokavalio vähentää ylivilkkautta ja aggressiivista käytöstä lapsilla ja nuorilla. Ikääntyneillä runsas kalan syöminen ja riittävä D-vitamiinin saanti näyttää vähentävän Alzheimerin taudin riskiä. Suolistomikrobit vaikuttavat mielialaan. Ruokavalion vaikutuksesta aivojen toimintaan, aivosairauksien riskiin ja aivojen uusiutumiseen tulee jatkuvasti lisää mielenkiintoista tietoa.

Aivoissa on kantasoluja, jotka voivat erilaistua hermosoluiksi ja hermoja suojaaviksi ja ravitseviksi soluiksi eli osa aivoista voi uusiutua. Uusiutumista edistävät mm. fenoliset yhdisteet ja omega-3-rasvahapot. Fenolisia yhdisteitä on runsaasti kasviksissa, marjoissa ja hedelmissä, omega-3-rasvahappoja kalassa, rypsi- ja pellavaöljyssä ja saksanpähkinöissä. Aivojesi uusiutumista voit siis tehostaa syömällä terveellisesti. Liikunta ja aivojen säännöllinen harjoittaminen auttavat myös – opettele vaikkapa uusi liikuntalaji!

Kun syöt runsaasti kuitua (kasviksia, marjoja, hedelmiä, täysjyväviljaa), ruokit samalla hyödyllisiä suolistomikrobeja, jotka ylläpitävät immuunijärjestelmäsi toimintakykyä ja estävät tulehdusreaktioita, myös aivoissa. Aivoissa tulehdusreaktiot haittaavat  toimintaa, vähentävät mielihyvää tuottavia välittäjäaineita ja tappavat aivosoluja ennenaikaisesti. Osa suolistomikrobeista tuottaa aivojen välittäjäaineita, jotka joko vaikuttavat "etänä" tai kulkeutuvat verenkierron mukana aivoihin. Runsasrasvainen ruokavalio puolestaan suosii mikrobeja, jotka voivat tuottaa aivoihin pääseviä myrkyllisiä yhdisteitä ja huonontaa siten aivojen toimintaa ja mielialaa.

Ravinnon vaikutus aivoihin alkaa jo varhain. Heti hedelmöitymisen aikaan ohjelmoituu ihmisen energia-aineenvaihdunnan säätelysysteemi. Liian runsas tai vähäinen energian saanti voi silloin lisätä lapsen riskiä lihoa ja sairastua elintapasairauksiin. Sikiökauden aliravitsemus tai liika energiansaanti aiheuttaa häiriöitä aivojen kehityksessä, mikä ilmenee myöhemmin esim. oppimishäiriöinä ja lisääntyneenä riskinä sairastua neurologisiin tai psykiatrisiin sairauksiin.

Foolihappo ja D-vitamiini ovat erittäin tärkeitä aivojen kasvulle ja kehitykselle, samoin omega-3 rasvahapot. Odottavan äidin ruokavalio on tärkeä lapsen aivoille, mutta koko eliniän ajan jokainen voi itse vaikuttaa aivojensa toimintakykyyn syömällä terveellisesti, harrastamalla liikuntaa, opiskelemalla – ja lisäksi lepäämällä riittävästi, koska myös uni huoltaa aivoja.