22.11.2013 9:05
Kuluttajilla ja maataloustuottajilla on jaettuja näkemyksiä ruokaketjun toivottavasta tulevaisuudesta. He haluavat keskustella ja asioida suoraan toistensa kanssa. PTT:n, MTT:n ja Kuluttajatutkimuskeskuksen kehittämillä ehdotuksilla tuottajien ja kuluttajien välistä yhteyttä voidaan vahvistaa.
Tyhjästä on paha nyhjästä
teksti: Antti Kause 12.03.2012
Suomalaiset lainsäätäjät pyrkivät aktiivisesti edistämään eläintuotannon eettisyyttä ja valvovat viranomaiset seuraavat säädöksien toteutumista tuotannossa. Monessa maassa ei vastaavaa lainsäädäntöä tai valvovaa viranomaiskoneistoa ole. Näistä maista kuitenkin tuodaan Suomeen lihaa, ja Suomessa myydään elintarvikkeita, jotka on tuotettu Suomen lainsäädännön vastaisesti.
Kaupassa kuluttajalla on mahdollisuus äänestää Hyvää Suomesta -joutsenlipun puolesta lompakollaan, tyypillisesti korkeamman hinnan kustannuksella. Lounasravintoloissa tilanne on vaikeampi – halvan ulkomaisen lihan käyttö on houkuttelevaa ravintolayrittäjälle, koska alkuperämaata ei tarvitse näkyvästi ilmoittaa. Helsingin Sanomien selvityksessä (5.3.2012) kuusi kymmenestä ravintolasta käytti kustannussyistä ulkomaista broileria, lähinnä thaimaalaista tai brasilialaista.
Kilpailukykyinen, toimiva kotimainen elintarviketuotanto takaisi, että kotimainen tuotanto ei korvaudu ulkomailla tuotetulla ruoalla, jonka tuotantotapaan, ekologisuuteen ja eettisyyteen vaikuttaminen on vaikeaa.
Ympäristö- ja eläinaktivistiliikkeiden julkisuuteen nostamien epäkohtien korjaaminen on välttämätöntä eettisemmän ja ekologisen eläintuotannon kehittämiseksi. Julkisuus painostaa elinkeinoa ja viranomaisia viemään asioita eteenpäin. Monien ääriliikkeiden syvimmäinen tarkoitus näyttäisi kuitenkin olevan ihmiskunnan kehityksen ja kapitalismin vastustaminen, ei eläinten hyvinvointi tai ympäristönsuojelu.
Tuotantoeläinten paras ystävä kuitenkin on taloudellisesti hyvinvoiva elinkeino, jolla on mahdollisuus investoida ympäristöä ja eläinterveyttä edistäviin teknologisiin ratkaisuihin.
Alkutuottajalle luomutuotanto tarjoaa mahdollisuuden nostaa tuotannon katetta. Tämä johtuu luomutuotteiden selvästi korkeammasta kuluttajahinnasta. Luomun kalliimman kuluttajahinnan takia luomun suurin kuluttajaryhmä on hyvin toimeentulevat ihmiset. Kuten elinkeinon tapauksessakin, taloudellisesti hyvin toimeentuleva kuluttaja mahdollistaa normaalia korkeampien standardien ylläpidon. Kun rahan ja ruoan määrä ei ole ongelma, on aikaa pohtia ruoan ekologisuutta, eettisyyttä ja sen funktionaalisia terveysvaikutuksia.
Yllä olevalla logiikalla on päästy suomalaisen hyvinvointivaltion ytimeen. Taloudellinen menestys on mahdollistanut hyvinvointivaltion, jossa ympäristöasioista, ruoan ekologisuudesta ja eettisyydestä voidaan huolehtia. Tätä tilaa voidaan ylläpitää suomalaisen ruokatuotantoketjun korkealla kilpailukyvyllä ja tehokkaalla resurssien käytöllä.
MTT:n erikoistutkija Antti Kause on kotieläingeneetikko, erikoisalanaan taloudellisesti, ekologisesti ja eettisesti kestävien eläinjalostusohjelmien kehittäminen. Antti on hankkinut elämänperspektiiviä työskentelemällä ja asumalla yli 10 prosenttia elämästään ulkomailla mm. Isossa-Britaniassa, Australiassa, Alankomaissa ja Tanskassa.
Lisää kommentti 
