Syntymässä uusi tutkimuslaitos!

Teksti: Ilkka P. Laurila 21.01.2013

Viime keväästä asti esillä ollut tutkimuslaitosfuusio on varmistumassa, sillä maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen asetti 17.1.2013 Luonnonvarakeskuksen perustamishankkeen, jonka tuloksena MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus), Metla (Metsäntutkimuslaitos) ja RKTL (Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos) yhdistetään 1.1.2015 Luonnonvarakeskukseksi.

Minulle fuusion valmistelu on vuoden 2013 isoin yksittäinen tehtäväkokonaisuus. On hienoa, kun saa olla mukana historiallisessa muutoksessa! Tänä vuonna 115 vuotta täyttävä MTT jatkaa uudessa kokonpanossa yhdessä 96 vuotta täyttävän Metlan ja 42 vuotta täyttävän RKTL:n kanssa (jonka juuret ovat vanhemmissa Valtion riistantutkimuslaitoksessa ja maataloushallituksen kalataloudellisessa tutkimustoimistossa).

Fuusio tulee tarpeeseen, sillä luonnonvarojen kestävä käyttö edellyttää eri tieteenalojen osaamista yhdistävää tutkimusta ja asiantuntemusta. Asiakkaiden tarpeet kasvavat ja ongelmat muuttuvat entistä monimutkaisemmiksi. Fuusiolla halutaan vahvistaa tutkimusta, jota tarvitaan biotalouden ja siihen pohjautuvan hyvinvoinnin rakentamisessa. Tiiviimpi laitosrakenne helpottaa tutkimusinfrastruktuurien ylläpitoa sekä tehostaa tietovarantojen, seurantojen ja tilastojen hyödyntämistä. Tiheä toimipaikkaverkosto antaa mahdollisuuden vahvaan alueelliseen vaikuttamiseen. Pidemmällä aikavälillä fuusiolla tavoitellaan myös kustannussäästöjä.

Luonnonvarakeskuksen strategiapohjasta, rakenteesta ja johtamisjärjestelmästä sekä johdon ja henkilöstön valintaprosessia koskevista asioista päättää perustamishankkeen ohjausryhmä, jonka puheenjohtaja on MMM:n kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio. Operatiivista toimintaa johtavan ja koordinoivan johtoryhmän puheenjohtaja on ylijohtaja Hannu Raitio Metlasta. Perustamishanketta tukee kaksi neuvoa-antavaa keskustelufoorumia: sidosryhmäfoorumi ja esimiesfoorumi.

Luonnonvarakeskuksesta tulee iso toimija. MTT:ssä, Metlassa ja RKTL:ssa tehdään yhteensä 1800 henkilötyövuotta, josta puolet on tutkijoita ja muita akateemisia asiantuntijoita. Toimintaa on 38 paikkakunnalla. Tässä vaiheessa toimipaikoista neljä on yhteisiä. Suurimmat toimipaikat ovat Jokioinen, Vantaa, Helsinki ja Joensuu.

Laitosten yhteenlaskettu liikevaihto on 140 milj. euroa.  Menoista kaksi kolmasosaa katetaan valtion budjettirahalla. Tehtävänä on markkinaehtoisen rahoituksen hankinnan kasvattaminen. Uusi laitos on liikevaihdolla mitaten puolet VTT:stä, joka puolestaan on puolet valtion tutkimuslaitosten volyymistä.

Fuusion valmistelu käynnistyy hyvistä lähtökohdista, sillä MTT:ssä, Metlassa ja RKTL:ssä fuusioon suhtaudutaan pääosin myönteisesti ja siinä nähdään uusia mahdollisuuksia. Laitoksissa ymmärretään laajasti, että uudella laitoksella tulee olemaan ainutlaatuinen asema Suomessa. Myös se ymmärretään, että ihmiskunnan haasteet (ilmasto, maaperä, vesi, ruoka) lisäävät tarvetta alan tutkimukselle.

Muutos on mahdollisuus.Olen huomannut, että kaikissa kolmessa laitoksessa on paljon sellaista osaamista ja monia sellaisia toimintamalleja, joista toiset voivat hyötyä. Kun osaaminen yhdistetään ja laitosten parhaat puolet hyödynnetään, Suomi saa loistavan laitoksen, joka on kansainvälisestikin hyvin verkottunut ja joka vaikuttaa kehitykseen ratkaisevalla tavalla.

Haasteita riittää Luonnonvarakeskuksellakin. Laitokset eivät ole itseisarvo! Oikeutus olemassaoloon tulee vain siitä, mitä hyötyjä asiakkaalle ja yhteiskunnalle tuotetaan – ja että asiakkaat ja yhteiskunta tulkitsevat hyödyn samalla tavoin. Asiakastyön ja rahoituksen välinen linkki on nähtävä kirkkaana. Tarvitaan fokusointia. On tiedostettava uuden laitoksen laaja yhteiskuntavastuu sekä tulevan menestymisen riippuminen asiakkuuksista ja kumppanuuksista. Uuden laitoksen on onnistuttava tiedon ja teknologian vaihdossa.

Kannattaa muistaa, ettei fuusion vaihtoehtona ole se, että laitokset jatkaisivat kuten ennenkin. Suomen tutkimuspolitiikkaa ohjataan suurempiin laitoskokonaisuuksiin ja samalla rahoitusrakennetta ohjataan pois perusrahoituksesta. Esimerkiksi MTT:tä on viimeisen kahdeksan vuoden aikana istutettu monenmoisiin kokonaisuuksiin. Pitkään eli malli, jossa MTT olisi pilkottu kolmeen tai neljään laitokseen. Käsillä oleva fuusio on paras mahdollinen. Hyvä, että MMM oli etunojassa liikkeellä ja käynnisti fuusiovalmistelun jo keväällä 2012. Sen ansiosta meillä on käynnistymässä hyvin pohjustettu valmistelu, kun muualla voimavaroja tuhlataan vielä muutoksen vastustukseen.

Innostavaa ja onnellista käynnistynyttä vuotta, hyvä lukija!

Kehitysjohtaja Ilkka P. Laurila vastaa MTT:n tutkimusympäristöstä, taloudesta sekä vuosisuunnittelusta ja raportoinnista. Yksityinen Ilkka huolehtii kahden lukiolaisen kehityksestä. Ilkka saa voimaa arkisista asioista: joka päivä on kuunneltava musiikkia ainakin tunti, liikuttava puoli tuntia sekä luettava pari päivälehteä ja jonkin verran myös aikakauslehtiä tai kirjallisuutta. Kesällä parasta tekemistä on savusaunan lämmitys - ja miksei saunominenkin.

MTT:n uutiset

expande Kaikki ovat vastuussa vuorovaikutteisesta ruokajärjestelmästä (Opens New Window)
22.11.2013 9:05
Kuluttajilla ja maataloustuottajilla on jaettuja näkemyksiä ruokaketjun toivottavasta tulevaisuudesta. He haluavat keskustella ja asioida suoraan toistensa kanssa. PTT:n, MTT:n ja Kuluttajatutkimuskeskuksen kehittämillä ehdotuksilla tuottajien ja kuluttajien välistä yhteyttä voidaan vahvistaa.
expande Tuoretta ruohoa ja puna-apilasäilörehua popsivat lehmät lypsävät omega-maitoa (Opens New Window)
20.11.2013 9:45
Rasva on tärkeä ainesosa, joka vaikuttaa olennaisesti maidon ravintoarvoon, rakenteeseen, makuun, säilyvyyteen ja tuottajahintaan. Maitotuotteet ovat kuitenkin merkittävä tyydyttyneiden rasvahappojen lähde länsimaisessa ruokavaliossa. Miten lypsykarjaa kannattaisi ruokkia, jotta sen maito sisältäisi enemmän tyydyttymättömiä rasvahappoja?
expande Työvoiman ja työmäärän hallinnalla lisätään maaseudun hyvinvointia (Opens New Window)
19.11.2013 10:04
Maatilojen koko ja ulkopuolisen työvoiman rekrytointitarve kasvaa. Samalla työvoiman saanti on vaikeutunut. Tuore tutkimus hakee keinoja, joilla maatalousyrittäjät saisivat organisoitua tilan toiminnat ja työkuormansa hallintaan.

Sisällysluettelo

Blogi

Facebook