Juokse tutkija juokse!

teksti: Kaija Hakala 28.05.2013

Kun tulin MTT:lle töihin marraskuussa 1991, Turun yliopiston työkaverit onnittelivat minua rauhallisen virkamieselämän alkamisesta. Oletus oli, että tästä lähtien tulisin töistä kotiin "levänneenä ja lehteni lukeneena". Todellisuus oli tietysti alusta asti aivan toinen. Suomalainen ilmakehänmuutosten tutkimusohjelma eli SILMU oli alkanut ja pääsin siihen heti täysillä mukaan. Jo seuraavana keväänä annoin haastatteluja ilmastonmuutoksesta, vaikka olin itsekin alkanut sitä vasta ymmärtää. Ensimmäisen tutkimuskesän jälkeen raportoin alustavat tulokseni Nagoyan fotosynteesikongressissa. Vaikka sanomalehti jäikin edelleen töissä lukematta, monivuotinen rahoitus antoi kadehdittavan keskittymisrauhan.

Vielä 1990-luvun alussa MTT:n voimavarat kuluivat pääosin asiakkaiden: maanviljelijöiden, puutarha- ja vihannestuottajien ja elintarviketeollisuuden palvelemiseen. Julkaisuja tehtiin harvakseltaan ja tohtoreita valmistui vähän. Tyyli oli kuitenkin jo silloin muuttumassa, ja tahti on jatkanut kiihtymistään niin MTT:llä kuin muissa valtion tutkimuslaitoksissa. Asiakas on edelleen tärkeä, mutta nykyään tärkein asiakas on maksava asiakas.

Paitsi rahan, myös julkaisutoiminnan merkitys tuloksen mittarina on korostunut. Ennen riitti, että kirjoitti englannin- tai suomen kielellä johonkin tiedelehteen. 2000-luvulta lähtien on pitänyt kirjoittaa englannin kielellä hyvään tiedelehteen. Australiassa työskennellessäni vuonna 2000 nuori saksalaiskollega kysyi, olinko julkaissut jotain ilmastonmuutoksen vaikutuksesta fotosynteesiin. Kun tarjosin MTT:n sarjassa julkaistun artikkelini eripainosta hänelle, hän kieltäytyi ottamasta sitä vastaan ja kysyi: "Mikset ole julkaissut tätä missään paremmassa lehdessä". Työni laatu oli siis jo lukematta selvä.

Kilpailu on kiristymään päin. Julkaisujen lukumäärällä on yhä vähemmän merkitystä. Jopa lehtien viittauskertoimet alkavat menettää hohtoaan. Kun olet viimein onnistunut verkottumaan ja saat hyvän tutkimusryhmän myötä artikkeleja huippulehtiin, aletaankin kysellä henkilökohtaisia viittausindeksejä: Moniko on lukenut julkaisusi ja käyttänyt sitä viittauksena omassa artikkelissaan. Kaikkein kriittisimmässä tarkastelussa viittaajan on oltava joku muu kuin sinä itse. Ei riitä, että on tehnyt työn hyvin ja kirjoittanut siitä korkeatasoisen artikkelin, lopullinen testi on oman verkoston ulkopuolinen kiinnostus.

Vielä 1980-luvulla Turun yliopistossa eleli oman alansa kiistattomia asiantuntijoita. Biologian laitoksella heitä oli erityisesti eläin- ja kasvimuseossa. Jos löysit erikoisen sammalen, voit mennä Unto Laineen luokse kysymään, mikä se oli. Hän otti taskustaan luupin, tarkasteli sammalta ja ilmoitti siitä suvun, lajin ja pääasialliset kasvupaikkatiedot. Nyt meillä on paljon projekteja, ulkopuolista rahaa ja tieteellisiä artikkeleja. Ahtaiden huippujen suuret gurut sen sijaan alkavat olla yhä harvemmassa.

Informaatikko Sirpa Suonpää kiinnitti toukokuun alussa MTT:n huomion Tampereen yliopiston kanslerin Krista Varantolan Pirkanmaan rahaston vuosijuhlassa 3.5.2013 pitämään puheeseen, joka kosketteli tutkimusetiikkaa, tarkemmin sanottuna julkaisuetiikkaa. Puheen voi lukea täältä: http://www.skr.fi/pi/vuosijuhlapuhe2013

Vanhempi tutkija Kaija Hakala tutkii ilmastonmuutoksen vaikutuksia maatalouteen sekä bioenergian mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Myös valkuaisomavaraisuus ja luomutuotanto kestävän kehityksen osina ovat lähellä sydäntä. Vapaa-aika kuluu yhdistystoiminnassa Marttojen, Lounais-Hämeen Kirjanystävien ja maataloustutkijoiden (NJF, Lounais-hämeen Agronomit) parissa.

MTT:n uutiset

expande Kaikki ovat vastuussa vuorovaikutteisesta ruokajärjestelmästä (Opens New Window)
22.11.2013 9:05
Kuluttajilla ja maataloustuottajilla on jaettuja näkemyksiä ruokaketjun toivottavasta tulevaisuudesta. He haluavat keskustella ja asioida suoraan toistensa kanssa. PTT:n, MTT:n ja Kuluttajatutkimuskeskuksen kehittämillä ehdotuksilla tuottajien ja kuluttajien välistä yhteyttä voidaan vahvistaa.
expande Tuoretta ruohoa ja puna-apilasäilörehua popsivat lehmät lypsävät omega-maitoa (Opens New Window)
20.11.2013 9:45
Rasva on tärkeä ainesosa, joka vaikuttaa olennaisesti maidon ravintoarvoon, rakenteeseen, makuun, säilyvyyteen ja tuottajahintaan. Maitotuotteet ovat kuitenkin merkittävä tyydyttyneiden rasvahappojen lähde länsimaisessa ruokavaliossa. Miten lypsykarjaa kannattaisi ruokkia, jotta sen maito sisältäisi enemmän tyydyttymättömiä rasvahappoja?
expande Työvoiman ja työmäärän hallinnalla lisätään maaseudun hyvinvointia (Opens New Window)
19.11.2013 10:04
Maatilojen koko ja ulkopuolisen työvoiman rekrytointitarve kasvaa. Samalla työvoiman saanti on vaikeutunut. Tuore tutkimus hakee keinoja, joilla maatalousyrittäjät saisivat organisoitua tilan toiminnat ja työkuormansa hallintaan.

Sisällysluettelo

Blogi

Facebook