Sinun aineisto – minun aineisto

teksti: Antti Kause 18.02.2013

"Teidän tulee tallentaa julkaisussa käyttämänne havaintoaineisto, ml. kaikki raaka-havainnot, julkisiin tietokantoihin tai liittää ne julkaisun liitteeksi. Vaikka havaintoaineiston omistusoikeus kuuluu edelleen itsellesi (tai työnantajallesi), se on vapaasti, ilman erillistä lupaa, kaikkien käytettävissä ei-kaupallisiin tarkoituksiin, ml. uusien julkaisujen tekemiseen. Ainoa ehto käytölle on, että alkuperäiseen julkaisuun tulee viitata. Teiltä ei tarvita siihen myöhempää lupaa, teille ei tarvitse ilmoittaa, eikä teitä tarvitse pyytää tutkimuksen yhteistyökumppaniksi."

Tämä aineistojen julkinen jakaminen (data sharing) on monen tiedejulkaisusarjan nykykäytäntö, tai ainakin suositus.

Vastaavia suuntauksia on havaittavissa myös Suomen tiedepolitiikkassa. Tätä politiikkaa tukee mm. Opetus- ja kulttuuriministeriön käynnistämä Tutkimuksen tietoaineistot -hanke, jossa tavoitellaan julkisesti rahoitettujen hankkeiden tietoaineistojen julkisempaa ja vapaampaa käyttöä.

Ensireaktio? Ei todellakaan, ei ikinä. Miksi antaisin pois vaivalla keräämäni aineiston vapaasti muiden hyödynnettäväksi? Hyvät ainutlaatuiset aineistot ovat tiedeyhteisössä kilpailuvaltti, miksi siis antaisin sen pois.

Toisaalta, onko tämä loppujen lopuksi pahasta? Kuinka tehokkaasti muut pystyvät käyttämään aineistojesi palasia ilman sinua? Tai, jos olet itse aktiivinen, kuinka paljon uusia ideoita saat testattua jos sinulla olisi muiden tutkijaryhmien aineistot yhteiskäytössä? Johtaako hyvien aineistojen julkisuus pikemminkin uusien yhteishankkeiden syntymiseen? Saatko loppujen lopuksi takaisin enemmän kuin mitä menetät?

Tutkijan työ vertautuu yksityisyrittäjyyteen, jossa omat ainutlaatuiset aineistot ovat perinteisesti olleet yksi kilpailukyvyn edistäjä. Tämä asetelma on muuttumassa suuntaan, jossa sinun tutkimusaineistosi ovat avoimesti myös muiden hyödynnettävissä. Näkökannasta riippuen saman voi todeta toisin päin: saat käyttöösi muidenkin tutkimusaineiston avoimesti, avaten uusia mahdollisuuksia. Ideoita aineistojen hyödyntämiseksi kannattanee alkaa keräämään.

MTT:n erikoistutkija Antti Kausen erikoisalana on kotieläingenetiikka ja eläinjalostus.

MTT:n uutiset

expande Kaikki ovat vastuussa vuorovaikutteisesta ruokajärjestelmästä (Opens New Window)
22.11.2013 9:05
Kuluttajilla ja maataloustuottajilla on jaettuja näkemyksiä ruokaketjun toivottavasta tulevaisuudesta. He haluavat keskustella ja asioida suoraan toistensa kanssa. PTT:n, MTT:n ja Kuluttajatutkimuskeskuksen kehittämillä ehdotuksilla tuottajien ja kuluttajien välistä yhteyttä voidaan vahvistaa.
expande Tuoretta ruohoa ja puna-apilasäilörehua popsivat lehmät lypsävät omega-maitoa (Opens New Window)
20.11.2013 9:45
Rasva on tärkeä ainesosa, joka vaikuttaa olennaisesti maidon ravintoarvoon, rakenteeseen, makuun, säilyvyyteen ja tuottajahintaan. Maitotuotteet ovat kuitenkin merkittävä tyydyttyneiden rasvahappojen lähde länsimaisessa ruokavaliossa. Miten lypsykarjaa kannattaisi ruokkia, jotta sen maito sisältäisi enemmän tyydyttymättömiä rasvahappoja?
expande Työvoiman ja työmäärän hallinnalla lisätään maaseudun hyvinvointia (Opens New Window)
19.11.2013 10:04
Maatilojen koko ja ulkopuolisen työvoiman rekrytointitarve kasvaa. Samalla työvoiman saanti on vaikeutunut. Tuore tutkimus hakee keinoja, joilla maatalousyrittäjät saisivat organisoitua tilan toiminnat ja työkuormansa hallintaan.

Sisällysluettelo

Blogi

Facebook