Collectio Reginae Lovisae Ulricae Herbarium Per Kalm

teksti ja kuva: Maarit Heinonen 03.09.2012

Uppsalan yliopiston Evoluutiomuseon kasvitieteen osaston holvissa lukkojen takana säilytetään kuutta laatikkoa, jotka sisältävät prässättyjä kasvinäytteitä. Ne on kerännyt suomalainen kasvitieteilijä Pehr Kalm Pohjois-Amerikan tutkimusmatkallaan vuosina 1747–1751.

Kalm lähetti kasvinäytteitä Uppsalaan oppi-isälleen kuuluisalle luonnontutkijalle Carl von Linnélle, joka hyödynsi niitä kasvien luokittelussa ja nimeämisessä. Tämä kokoelma on osa Linnén herbaariota, joka on nykyään Lontoossa. Toinen ja ilmeisesti laajin Kalmin oma kokoelma suurelta osin tuhoutui Turun palossa vuonna 1827.

Kolmannen kasvikokoelman Kalm lahjoitti vuonna 1754 Ruotsin kuningattarelle Lovisa Ulricalle kiitoksena siitä tuesta, mitä kuningatar oli antanut hänen matkalleen. Tätä kokoelmaa säilytettiin kuninkaan linnassa Drottningholmissa vuoteen 1803, jonka jälkeen kuningas Kustaa IV Adolf lahjoitti sen Uppsalan yliopistolle. Erittäin hyväkuntoisten kasvinäytteiden loistokkuuden kruunaa taustapaperien kaikkia sivuja kiertävä hento kultaus, joka oli sivelty kuningatarta varten. Kuninkaallisessa kasvikokoelmassa on 390 näytettä.

Tuoksuvatukka (Rubus odoratus) ja virginianmansikka (Fragaria virginiana) Pehr Kalmin herbaariossa. Kuva: Maarit Heinonen / MTT

Vietin elokuun viimeisen viikon Uppsalan yliopistossa näitä kuninkaallisen kokoelman kasvinäytteitä tutkien ja kuvaten. Mukanani oli vanhan ruotsin ja käsialan tuntija, 1700-luvun kasveihin perehtynyt puutarhuri sekä työssäoppija puutarhaoppilaitoksesta. Hankkeen tehtävänä on koota eri lähteitä yhdistäen 1700-luvun puutarhakasvien tietoja ja etenkin suomalaisen puutarhaviljelyn isänä pidetyn Turun Akatemian professorin Pehr Kalmin kasvitietoja.

Intensiivisellä aineiston keruumatkalla kuljimme Kalmin jalanjäljillä. Yövyimme Hotelli Linnéssä, jonka asiakkailla on pääsy mihin aikaan tahansa viereiseen siihen 1600-luvulla perustettuun kasvitieteelliseen puutarhaan, josta Linné vastasi 1700-luvun loppupuoliskolla. Tätä Linnén puutarhaa myös Kalm hoiti opiskeluaikanaan. Kalm vieraili Linnén kotona, joka sijaitsee aivan puutarhan kupeessa. Kalmin opinahjon Uppsalan yliopiston kirjastossa Carolina Redivivan käsikirjoituskokoelmassa säilytetään kahta opiskelijan kirjoittamaa muistiinpanoa Kalmin puutarha-aiheisilta luennoilta 1753 ja 1754.

Uppsalassa eri aikakaudet ovat luontevasti läsnä nykyajassa. Yliopiston opiskelijat juhlivat lukuvuoden alkua keskiaikaisen katedraalin edustalla. Vanha on arvossaan; keskustan rakennukset ovat hyvässä kunnossa, puistot ja puutarhat säntillisesti hoidettuja, roskia tai graffiteja ei näy. On aivan ällistyttävää nähdä maailman vanhimmat ruukkupuut: neljä Linnén 250-vuotiasta laakeripuuta (Laurus nobilis Lauraseae). Uppsalassa voi yhä vahvasti aistia satojen vuosien takaisia tiedemiesten saavutuksia.